Kävimme tänään ihan oikeassa toko-kokeessa ensimmäistä kertaa puoleentoista vuoteen! Olen ihan onnessani, vaikka tulokseksi saimmekin 150 pistettä, eli kakkostuloksen. Ykkönen oli kuitenkin niin pienestä kiinni! Ja Suti paranti menoa loppua kohden tosi paljon ja jäi hyvä mieli, mikä on meille nyt tärkeintä.
Tuomarina oli Tommi Varis.
Paikkamakuusta saimme 8:n, koska jouduin antamaan toisen käskyn perusasentoon nousussa. Muuten nappisuoritus!
Seuraaminen lähti huonosti. Epäonnistuin valmistelussa ja jouduimme kehään ennen kuin olin ehtinyt valmistella meitä kumpaakaan henkisesti. Suti lähti heti haistelemaan maata. Käännöksen jälkeen tuli pysähdys ja pian sen jälkeen hidas kävely. Vasta tässä vaiheessa Suti lähti kunnolla mukaan. Sitten tuli juoksua ja loppu menikin hienosti! 6,5 pistettä, että yllättävän hyvin!
Liikkeestä maahanmeno meni nollille. Suti pysähtyi ensin seisomaan. Annoin uuden käskyn ja se istui...
Luoksetulo oli mielestäni täydellinen! Se laukkasi koko matkan ripeästi luokse. Silti vain 9,5 pistettä, eli luultavasti loppuasento oli vino.
Kapulaa Suti ei meinannut ottaa suuhunsa sitten millään, vaikka oltiin sitä paljon harjoiteltu, mutta luultavasti ei tarpeeksi vieraassa ympäristössä. Hetken odotuksen jälkeen kuitenkin otti ilman lisäkäskyjä ja piti, tosin vähän pyöritteli. Siitä 7, eli tosi hyvin kuitenkin!
Kaukot täydellisesti!! 10:n suoritus!
Täydellinen hyppy! 10:n suoritus!
Kokonaisvaikutelma vain 8...
Hyvä fiilis jäi tosiaan! Kyllä me vielä näytetään! :D
Jojon, Papun ja Sutin koiratouhuja ja vähän muunkin perheen elämää.
lauantai 15. lokakuuta 2016
sunnuntai 9. lokakuuta 2016
Viimeistelytreeniä
Kävimme viime viikonloppuna Kolilla. Samosimme Petrin ja Sutin kanssa ylös alas rinteitä. Yhteensä tuli nousua yli 300 metriä ja pituutta 8 kilometriä. Kyllä on mukava kulkea maailmalla tuollaisen koiran kanssa, joka sopeutuu oloihin kuin oloihin, jaksaa, kykenee, toimii ja osaa käyttäytyä!
Viikonlopun päätteeksi tein hajuharjoituksen mökin pihassa. Petri piilotti hajun. Ensimmäisellä kerralla Suti ilmaisi ns. tyhjän, mutta kun katsoin itse koria, jota se niin varmana ilmaisi, huomasin, että siinä oli ennen ollut huopatassu, jonka olin kyllä pessyt pois, mutta siihen oli jäänyt vähän tarraa. Pakkohan se oli siitä palkata, kun kerran noin hyvin vielä haistaa. Ilmaisi toki vielä oikeankin/varsinaisen kohteenkin.
Maanantaina jälleen Samun pianotunnin ajan treenasimme kirkonkylällä. Harjoittelin sitä, että haju oli ensimmäisessä laatikossa, jotta Suti oppisi, että kannattaa mennä haistamaan jo ekaakin laatikkoa. Lisäksi teimme tokon alon liikkeet ja jotain rallyliikkeitä.
Keskiviikkona odottelin lenkin jälkeen Samua liikuntakerhosta koulun parkkipaikalla ja teimme Sutin kanssa jälleen erilaisia hajuharjoituksia, joissa vaihtelin hajun sijaintia ja vahvistin etsintämotivaatiota. Lisäksi kävimme läpi tokon alon liikkeet ja rallyn liikkeitä. Palkkasin kapulan koskemisestakin jo, jotta saisin vahvistettua tarttumista.
Eilen olin koko päivän luonnetestissä töissä ja illaksi menimme vielä omalla porukalla Haukkuvaaraan kaupunkiin treenaamaan. Suti alkoi jäljestämisen heti, kun päästiin halliin, joten otin sen kanssa vain kontaktia ja muutamaa seuraamisaskelta, jotta saisin sen heti lopettamaan. Paikkamakuu otettiin porukalla myös.
Ja tänään olin aamun taas töissä luonnetestissä ja iltapäivällä Kuopiossa hajutestissä. Treenaaminen tuotti tulosta ja oltiin osattu kiinnittää huomiota oikeisiin asioihin.
Huomenna alkaakin sitten työt!
Viikonlopun päätteeksi tein hajuharjoituksen mökin pihassa. Petri piilotti hajun. Ensimmäisellä kerralla Suti ilmaisi ns. tyhjän, mutta kun katsoin itse koria, jota se niin varmana ilmaisi, huomasin, että siinä oli ennen ollut huopatassu, jonka olin kyllä pessyt pois, mutta siihen oli jäänyt vähän tarraa. Pakkohan se oli siitä palkata, kun kerran noin hyvin vielä haistaa. Ilmaisi toki vielä oikeankin/varsinaisen kohteenkin.
Maanantaina jälleen Samun pianotunnin ajan treenasimme kirkonkylällä. Harjoittelin sitä, että haju oli ensimmäisessä laatikossa, jotta Suti oppisi, että kannattaa mennä haistamaan jo ekaakin laatikkoa. Lisäksi teimme tokon alon liikkeet ja jotain rallyliikkeitä.
Keskiviikkona odottelin lenkin jälkeen Samua liikuntakerhosta koulun parkkipaikalla ja teimme Sutin kanssa jälleen erilaisia hajuharjoituksia, joissa vaihtelin hajun sijaintia ja vahvistin etsintämotivaatiota. Lisäksi kävimme läpi tokon alon liikkeet ja rallyn liikkeitä. Palkkasin kapulan koskemisestakin jo, jotta saisin vahvistettua tarttumista.
Eilen olin koko päivän luonnetestissä töissä ja illaksi menimme vielä omalla porukalla Haukkuvaaraan kaupunkiin treenaamaan. Suti alkoi jäljestämisen heti, kun päästiin halliin, joten otin sen kanssa vain kontaktia ja muutamaa seuraamisaskelta, jotta saisin sen heti lopettamaan. Paikkamakuu otettiin porukalla myös.
Ja tänään olin aamun taas töissä luonnetestissä ja iltapäivällä Kuopiossa hajutestissä. Treenaaminen tuotti tulosta ja oltiin osattu kiinnittää huomiota oikeisiin asioihin.
Huomenna alkaakin sitten työt!
Suti hajutestissä Kuopiossa
Kävimme Sutin kanssa tänään NoseWork-hajutestissä Kuopiossa. Olimme vuorossa heti ensimmäisinä. Tein nopeasti ilmoittautumisen jälkeen oman harjoituksen, jossa laitoin laatikoihin makupalat ja toisella kerralla ne olivat tyhjät. Suti ilmaisi oikean. Kävelytin Sutia ja kun odottelimme vuoroamme, se tarjosi hienosti kontaktia ja oli selvästi lähdössä tekemään töitä kanssani :) Ei ollut ollenkaan lähdössä jäljestämään muita hajuja. Testialue oli ulkona. Laatikot olivat kaksi sisäkkäinlaitettua lehtikoteloa kahdessa rivissä.
Menimme lähelle aluetta ja kuuntelin tuomarin ohjeita. Suti tuli taas perusasentoon ja käskin sen siitä maahan. Se oli jo tainnut ottaa hajun tässä vaiheessa. Annoin sille luvan lähteä etsimään ja Suti lähti käymään läpi vasemmalla rivillä olevia laatikoita. Se haistoi kahta ensimmäistä, mutta ohitti kolmannen. Ehdin jo ajatella, että no nyt se lähti jäljestämään! Se kuitenkin teki terävän kulman neljännelle laatikolle ja pisti saman tien maate. Nostin käden ylös ja tuomari nyökkäsi, että oli oikein. Naksautin ja palkkasin alueen ulkopuolella. Oli vielä pakko kysyä, että oliko se nyt varmasti oikein :D En meinannut uskoa, että todellakin selvitettiin testi!
Hieno, pätevä, taitava Suti! <3 p="">
Menimme lähelle aluetta ja kuuntelin tuomarin ohjeita. Suti tuli taas perusasentoon ja käskin sen siitä maahan. Se oli jo tainnut ottaa hajun tässä vaiheessa. Annoin sille luvan lähteä etsimään ja Suti lähti käymään läpi vasemmalla rivillä olevia laatikoita. Se haistoi kahta ensimmäistä, mutta ohitti kolmannen. Ehdin jo ajatella, että no nyt se lähti jäljestämään! Se kuitenkin teki terävän kulman neljännelle laatikolle ja pisti saman tien maate. Nostin käden ylös ja tuomari nyökkäsi, että oli oikein. Naksautin ja palkkasin alueen ulkopuolella. Oli vielä pakko kysyä, että oliko se nyt varmasti oikein :D En meinannut uskoa, että todellakin selvitettiin testi!
Hieno, pätevä, taitava Suti! <3 p="">
perjantai 30. syyskuuta 2016
Motivaatiota hajun etsintään
Seuraavat pari viikkoa olikin Sutin kanssa rauhallisempaa. Kävin kahden viikon aikana neljä kertaa Joensuussa luennoilla, kerran Hämeenlinnassa koulutuksessa ja kerran Kuopiossa tentissä. Huh huh, siihen on vielä lisättävä luennoille liittyvien tehtävien teot. Olihan siinä puuhaa...
Samaan aikaan jouduimme jälleen antamaan Jojolle särkylääkettä viikon ajan. Meni monta päivää ennen kuin särkylääke alkoi parantaa Jojon oloa :( Onneksi nyt lääkkeen annon lopettamisen jälkeen, se on jälleen ollut ok. Kyllä tässä vähän sellainen olo on, että lähtö voi tulla koska tahansa ;(
Onneksi Samun pianotunnin ajan maanantaisin on hyvä treenata hetki Sutin kanssa. Seurakuntakeskuksen pihassa on sopivasti häiriötäkin, kun ohi kulkee, pyöriä, autoja, kävelijöitä ja koiria. Toissa viikolla treenasin rallya ja tokoa. Tein pienen radan pätkän, jossa kylttitelineiden virkaa ajoivat erilaiset autosta löytyneet esineet. Harjoittelimme innokasta radalle lähtöä. Alkaa toimia! Harjoittelimme radalla erilaisia meille vaikeimpia kylttejä, kuten sivuaskeleita kyltin jälkeen, pyörähdystä oikealla paikalla, istu-seiso-kierrä koiran ympäri -kylttiä ja kartioiden kiertoa. Lisäksi erilaisia käännöksiä. On ne helppoja silloin, kun Suti on hyvin kuulolla! Ei meillä kylttien suorittamisessa ole mitään ongelmia, jos saan Sutin pysymään kontaktissa. Lisäjuttuna otin koko radan kaikkine samoine temppuineen koiran ollessa oikealla puolella. Jes, onnistuu! :)
Tällä viikolla olen ollut Sutin kanssa taas aktiivisempi. Maanantaina aloimme harjoitella NoseWorkissa sellaista, että laitoin laatikoihin makupalat houkuttamaan kohteille menoa. Alkoi nopeasti tuottaa tulosta! Itse asiassa tiistaina jo ajattelin, että taitaa olla parempi vähentää palkkaa laatikoista, koska Suti nuohosi kaikki laatikot ensin tyhjiksi ja kävi ne vielä kerran tai pari läpi, ennen kuin ilmaisi hajun! Kun laatikot oli alunperinkin tyhjiä, Suti ilmaisi hajun heti. Niinpä teemme jatkossa niin, että lisään makupaloja laatikoihin, jos siltä alkaa etsintämotivaatio taas laskea.
Maanantaina treenasimme illasta jälleen tokoa, rallya ja noseworkia. Lähinnä seuraamista, kontaktia, hyvää fiilistä, onnistunutta lähtöä ym. Jatkoimme aamulla aloittamaani namien etsintää laatikoista -harjoitusta erilaisissa ympäristöissä.
Keskiviikkona meillä oli porukan kanssa treenit Niemisjärvellä. Tein meille sielläkin hajuharjoituksen, jossa hyödynsin häiriökoiria. Laitoin vain viisi laatikkoa, koska halusin vähän helpottaa harjoitusta, kaikkiin makupalat, kierrätin häiriökoiria laatikoiden ympärillä niin, että niiden hajua jäisi maahan paljon. Halusin testata, lähteekö Suti edelleen jäljestämään vai onko kohteiden etsintä sille jo motivoivampaa. Ei ollut mitään jäljestämisongelmia! Se juoksi heti kohteille ja etsi, mutta kävi vielä tyhjät laatikotkin läpi, ennen kuin ilmaisi hajun. Kun jätin laatikot tyhjiksi, se kävi laatikot läpi ja ilmaisi hajun heti ja täydellisesti :)
Teimme myös avoimen luokan rally-radan pariin kertaan. Ekalla kerralla palkkasin tiuhaan. Suti oli hyvin kontaktissa ja innokas tekemään temppuja. Osasimme kyllä kaikki kyltit. Toisella kerralla en palkannut kuin kerran houkutuksen jälkeen. Silti motivaatio ja kontakti säilyi hienosti! :) Kolmanneksi kävin vielä suorittamassa ns. lähdön ja houkutuksen, minkä jälkeen lopetimme. Mielestäni Sutille jäi vielä haluja tehdä hommia, mikä on hyvä jatkon kannalta!
Samaan aikaan jouduimme jälleen antamaan Jojolle särkylääkettä viikon ajan. Meni monta päivää ennen kuin särkylääke alkoi parantaa Jojon oloa :( Onneksi nyt lääkkeen annon lopettamisen jälkeen, se on jälleen ollut ok. Kyllä tässä vähän sellainen olo on, että lähtö voi tulla koska tahansa ;(
Onneksi Samun pianotunnin ajan maanantaisin on hyvä treenata hetki Sutin kanssa. Seurakuntakeskuksen pihassa on sopivasti häiriötäkin, kun ohi kulkee, pyöriä, autoja, kävelijöitä ja koiria. Toissa viikolla treenasin rallya ja tokoa. Tein pienen radan pätkän, jossa kylttitelineiden virkaa ajoivat erilaiset autosta löytyneet esineet. Harjoittelimme innokasta radalle lähtöä. Alkaa toimia! Harjoittelimme radalla erilaisia meille vaikeimpia kylttejä, kuten sivuaskeleita kyltin jälkeen, pyörähdystä oikealla paikalla, istu-seiso-kierrä koiran ympäri -kylttiä ja kartioiden kiertoa. Lisäksi erilaisia käännöksiä. On ne helppoja silloin, kun Suti on hyvin kuulolla! Ei meillä kylttien suorittamisessa ole mitään ongelmia, jos saan Sutin pysymään kontaktissa. Lisäjuttuna otin koko radan kaikkine samoine temppuineen koiran ollessa oikealla puolella. Jes, onnistuu! :)
Tällä viikolla olen ollut Sutin kanssa taas aktiivisempi. Maanantaina aloimme harjoitella NoseWorkissa sellaista, että laitoin laatikoihin makupalat houkuttamaan kohteille menoa. Alkoi nopeasti tuottaa tulosta! Itse asiassa tiistaina jo ajattelin, että taitaa olla parempi vähentää palkkaa laatikoista, koska Suti nuohosi kaikki laatikot ensin tyhjiksi ja kävi ne vielä kerran tai pari läpi, ennen kuin ilmaisi hajun! Kun laatikot oli alunperinkin tyhjiä, Suti ilmaisi hajun heti. Niinpä teemme jatkossa niin, että lisään makupaloja laatikoihin, jos siltä alkaa etsintämotivaatio taas laskea.
Maanantaina treenasimme illasta jälleen tokoa, rallya ja noseworkia. Lähinnä seuraamista, kontaktia, hyvää fiilistä, onnistunutta lähtöä ym. Jatkoimme aamulla aloittamaani namien etsintää laatikoista -harjoitusta erilaisissa ympäristöissä.
Keskiviikkona meillä oli porukan kanssa treenit Niemisjärvellä. Tein meille sielläkin hajuharjoituksen, jossa hyödynsin häiriökoiria. Laitoin vain viisi laatikkoa, koska halusin vähän helpottaa harjoitusta, kaikkiin makupalat, kierrätin häiriökoiria laatikoiden ympärillä niin, että niiden hajua jäisi maahan paljon. Halusin testata, lähteekö Suti edelleen jäljestämään vai onko kohteiden etsintä sille jo motivoivampaa. Ei ollut mitään jäljestämisongelmia! Se juoksi heti kohteille ja etsi, mutta kävi vielä tyhjät laatikotkin läpi, ennen kuin ilmaisi hajun. Kun jätin laatikot tyhjiksi, se kävi laatikot läpi ja ilmaisi hajun heti ja täydellisesti :)
Teimme myös avoimen luokan rally-radan pariin kertaan. Ekalla kerralla palkkasin tiuhaan. Suti oli hyvin kontaktissa ja innokas tekemään temppuja. Osasimme kyllä kaikki kyltit. Toisella kerralla en palkannut kuin kerran houkutuksen jälkeen. Silti motivaatio ja kontakti säilyi hienosti! :) Kolmanneksi kävin vielä suorittamassa ns. lähdön ja houkutuksen, minkä jälkeen lopetimme. Mielestäni Sutille jäi vielä haluja tehdä hommia, mikä on hyvä jatkon kannalta!
lauantai 10. syyskuuta 2016
Ihana, pätevä Suti
Tämä on niin tätä, kun tentit menevät ja tulevat ja aina on joku projekti päällä, että jostain joutuu luopumaan. Nyt se on jälleen ollut blogin päivittäminen. Harmittaa kyllä, sillä olisi hyvä saada itselleni ylös saavutukset ja ongelmatilanteet, jotta oppisin niistä. Mutta minkäs teet! Pääasia, että tulee koiran kanssa kuitenkin jotain tehtyä, vaikkei niistä ehdi muille raportoidakaan.
Sutin kanssa seuraamisen kanssa olen ilmeisesti keksinyt jotain, sillä se on alkanut yllättäen sujua! Olen ottanut lähtöön mukaan nenäkosketuksen käteeni ja alkanut palkata nopeasti liikkeelle lähdettäessä. Nyt se onkin yllättäen alkanut toimia! Pakko on edelleen palkata seuraamisosuuksilla kohtalaisen tiuhaan, mutta hyvät seuraamispätkät ovat pidentyneet jo huomattavasti.
Kirkonkylällä järjestettiin mätsäri, johon kannatuksen vuoksi ja omaksi iloksi osallistuimme. Suti esiintyi todella kauniisti ja sai siitä kehuja tuomariltakin. Oikein nautin sen katselusta kun juoksin sen rinnalla. Lisäksi se jaksoi seistä pitkään ja alkoi jopa heiluttaa häntäänsä seistessään :D Ihana ukko! Voitimme pienten aikuisten luokan ja sijoituimme bis-kehässä kolmanneksi. Ihan parasta oli, miten kivaa meillä kehässä oli!!
Viikko sitten kävimme Mikkelissä noseworkin hajutestissä. Viimeistelyharjoitukset olivat mielestäni lupaavat ja uskoin Sutin selviävän siitä. Lähdin kuitenkin sillä ajatuksella, että mennään tutustumaan minkälainen testitilanne ylipäätänsä on. En halunnut ottaa mitään suorituspaineita, mutta kyllä niitä sitten kuitenkin tuli. Suti jäi haistelumuudiin ja jäljesti pitkin testialuetta. Yritin näyttää sille laatikoita, mutta se ei vilkaissutkaan niitä. Kun olimme toisessa päässä, se vilkaisi yhtä laatikkoa ja kun aikakin alkoi loppua, tyhmänä ajattelin, että jos saataisiin kuitenkin löytö, vaikkei mallikasta ilmaisua tullutkaan ja ilmoitin löydöksi väärän laatikon. Suti jatkoi matkaa ja ilmaisi täydellisesti seuraavan laatikon, jossa haju sitten olikin!! Voiko enempää harmittaa!?! Toisaalta se opetti minulle, että kyllä se ilmeisesti töitä kuitenkin tekee, vaikkei siltä näytäkään ja pystyy ilmaisemaan löytäessään hajun. Ei muuta kuin seuraavaan testiin!
Testin päätteeksi pidettiin vielä Erkku Kottosen koulutus, jossa päästiin ulko- ja ajoneuvoetsinnässä alkuun. Opin, että kohteiden haistelu pitää opettaa erikseen, eli makupaloja tai lihatahnaa käyttämällä. Mukava oli päästä juttelemaan pitkästä aikaa meitä alkeiskurssilla kouluttaneen Niina Partasen kanssa. Hän kovasti minua tsemppasi ja löysi myönteisiä puolia Sutin tekemisestä. Onneksi on olemassa joku, joka on nähnyt miten hyvin se osaa parhaimmillaan toimia. Meille on todella haastavia uudet ympäristöt. Niinpä tarvitsemme siinäkin harjoitusta ja kokemusta. Lisäksi minun pitää kiinnittää huomiota siihen, ettei haistelumuudi jäisi päälle. Ajattelin, että voisin muistuttaa aina ennen testiä lyhyellä ja helpolla etsintätehtävällä, mitä olemme tekemässä. Lisäksi pitää vahvistaa kohteiden eli laatikoiden etsintämotivaatiota uusissa ympäristöissä erityisesti, sillä kotonahan se tekee upeasti.
Tämän viikon maanantaina treenasin itsekseni kirkonkylällä, kun Samu oli pianotunnilla. Teimme tokon alokasluokan liikkeet. Ja lupaavasti meni! Kapulanpitoonkin on löytynyt uusi into, kun vaihdoin kapulan ohjatun noudon kapulaan. Lisäksi vähän rallattelimme, eli teimme rallyyn liittyviä temppuja, mm. edessä puolen vaihto on kiva juttu ja onnistuu hienosti!
Torstaina kävimme Jämsässä NoseWork-koulutuksessa Onnidog-tapahtumassa. Kouluttajana oli nyt Anniina Björlund. Hänen kanssaan yhteistyö sujui ja harjoituksessa oli hyvä tunnelma, mikä on itselleni erityisen tärkeää. On myös hyvä, että kouluttaja pystyy sanomaan, missä olemme onnistuneet, eikä etsi vain vikoja. Teimme laatikkoetsintää eri määrillä laatikoita. Jälleen vahvistui ajatus, että pitää alkaa vahvistaa kohteiden etsintämotivaatiota. Muuten Suti kyllä etsi kohtalaisesti, eikä juurikaan jäljestänyt. Anniina ehdotti, että tekisin niin, että jos jää haistelumuudiin, veisin autoon tai pois etsintäalueelta. Kun on valmis taas tekemään hommia, kokeillaan uudestaan. Kuulosti kokeilemisenarvoiselta!
Torstaina kävimme vielä kirkonkylällä pokemon-jahdissa ja treenasin odotellessani Samua koulun pihalla puolisen tuntia. Jälleen tokoa erilaisilla variaatioilla ja väliin rallitemppuja. Ihana, taitava ja pätevä Suti! <3 p="">
Eilen treenattiin Niemisjärvellä. Ehdin ennen muiden tuloa treenata Sutin kanssa jo tokon alokasluokan liikkeet läpi ja tehdä hajuharjoituksen. Laitoin laatikoihin makupalat, jotta kävisi joka laatikon läpi. Palkkasin paremmilla makupaloilla suoraan hajulaatikosta, jotta sekin vahvistuisi, eli heitin makupalan hajun luokse. Jäljestysmuudia ei kuitenkaan tuossa ympäristössä tullut, vaan Suti oli motivoitunut ja keskittyi hyvin.
Treenasin vähän aikaa Laitisen Satun dobberinarttu Isan kanssa. Kokeilimme, miten lähtisi kanssani tekemään hommia. Kyllä se sitten alkoi sujua, kun lähdimme kauemmaksi Satusta. Oikeastaan ihan loistavasti Isa teki kanssani töitä, kun ottaa huomioon, ettemme ole koskaan ennen nähneetkään. Jäi hyvä fiilis. Ehkäpä tuosta saan itselleni treenikaverin, tai sitten Satun vanhemmasta dobberinartusta Ellistä, joka kuulemma on vähän rauhallisempi. Ellin olen tavannutkin ja oli hieno koira!
Lopuksi otin vielä Sutin kanssa alokasluokan radan pariin kertaan vähän soveltaen. Hyvä fiilis ja innokas koira! :)
Niin, että olenko minä ehtinyt jossain välissä lukea tenttiin ja tehdä palautustehtäviäkin, kun näin paljon olemme treenanneet viimeisten parin viikon aikana?! :)
Sutin kanssa seuraamisen kanssa olen ilmeisesti keksinyt jotain, sillä se on alkanut yllättäen sujua! Olen ottanut lähtöön mukaan nenäkosketuksen käteeni ja alkanut palkata nopeasti liikkeelle lähdettäessä. Nyt se onkin yllättäen alkanut toimia! Pakko on edelleen palkata seuraamisosuuksilla kohtalaisen tiuhaan, mutta hyvät seuraamispätkät ovat pidentyneet jo huomattavasti.
Kirkonkylällä järjestettiin mätsäri, johon kannatuksen vuoksi ja omaksi iloksi osallistuimme. Suti esiintyi todella kauniisti ja sai siitä kehuja tuomariltakin. Oikein nautin sen katselusta kun juoksin sen rinnalla. Lisäksi se jaksoi seistä pitkään ja alkoi jopa heiluttaa häntäänsä seistessään :D Ihana ukko! Voitimme pienten aikuisten luokan ja sijoituimme bis-kehässä kolmanneksi. Ihan parasta oli, miten kivaa meillä kehässä oli!!
Viikko sitten kävimme Mikkelissä noseworkin hajutestissä. Viimeistelyharjoitukset olivat mielestäni lupaavat ja uskoin Sutin selviävän siitä. Lähdin kuitenkin sillä ajatuksella, että mennään tutustumaan minkälainen testitilanne ylipäätänsä on. En halunnut ottaa mitään suorituspaineita, mutta kyllä niitä sitten kuitenkin tuli. Suti jäi haistelumuudiin ja jäljesti pitkin testialuetta. Yritin näyttää sille laatikoita, mutta se ei vilkaissutkaan niitä. Kun olimme toisessa päässä, se vilkaisi yhtä laatikkoa ja kun aikakin alkoi loppua, tyhmänä ajattelin, että jos saataisiin kuitenkin löytö, vaikkei mallikasta ilmaisua tullutkaan ja ilmoitin löydöksi väärän laatikon. Suti jatkoi matkaa ja ilmaisi täydellisesti seuraavan laatikon, jossa haju sitten olikin!! Voiko enempää harmittaa!?! Toisaalta se opetti minulle, että kyllä se ilmeisesti töitä kuitenkin tekee, vaikkei siltä näytäkään ja pystyy ilmaisemaan löytäessään hajun. Ei muuta kuin seuraavaan testiin!
Testin päätteeksi pidettiin vielä Erkku Kottosen koulutus, jossa päästiin ulko- ja ajoneuvoetsinnässä alkuun. Opin, että kohteiden haistelu pitää opettaa erikseen, eli makupaloja tai lihatahnaa käyttämällä. Mukava oli päästä juttelemaan pitkästä aikaa meitä alkeiskurssilla kouluttaneen Niina Partasen kanssa. Hän kovasti minua tsemppasi ja löysi myönteisiä puolia Sutin tekemisestä. Onneksi on olemassa joku, joka on nähnyt miten hyvin se osaa parhaimmillaan toimia. Meille on todella haastavia uudet ympäristöt. Niinpä tarvitsemme siinäkin harjoitusta ja kokemusta. Lisäksi minun pitää kiinnittää huomiota siihen, ettei haistelumuudi jäisi päälle. Ajattelin, että voisin muistuttaa aina ennen testiä lyhyellä ja helpolla etsintätehtävällä, mitä olemme tekemässä. Lisäksi pitää vahvistaa kohteiden eli laatikoiden etsintämotivaatiota uusissa ympäristöissä erityisesti, sillä kotonahan se tekee upeasti.
Tämän viikon maanantaina treenasin itsekseni kirkonkylällä, kun Samu oli pianotunnilla. Teimme tokon alokasluokan liikkeet. Ja lupaavasti meni! Kapulanpitoonkin on löytynyt uusi into, kun vaihdoin kapulan ohjatun noudon kapulaan. Lisäksi vähän rallattelimme, eli teimme rallyyn liittyviä temppuja, mm. edessä puolen vaihto on kiva juttu ja onnistuu hienosti!
Torstaina kävimme Jämsässä NoseWork-koulutuksessa Onnidog-tapahtumassa. Kouluttajana oli nyt Anniina Björlund. Hänen kanssaan yhteistyö sujui ja harjoituksessa oli hyvä tunnelma, mikä on itselleni erityisen tärkeää. On myös hyvä, että kouluttaja pystyy sanomaan, missä olemme onnistuneet, eikä etsi vain vikoja. Teimme laatikkoetsintää eri määrillä laatikoita. Jälleen vahvistui ajatus, että pitää alkaa vahvistaa kohteiden etsintämotivaatiota. Muuten Suti kyllä etsi kohtalaisesti, eikä juurikaan jäljestänyt. Anniina ehdotti, että tekisin niin, että jos jää haistelumuudiin, veisin autoon tai pois etsintäalueelta. Kun on valmis taas tekemään hommia, kokeillaan uudestaan. Kuulosti kokeilemisenarvoiselta!
Torstaina kävimme vielä kirkonkylällä pokemon-jahdissa ja treenasin odotellessani Samua koulun pihalla puolisen tuntia. Jälleen tokoa erilaisilla variaatioilla ja väliin rallitemppuja. Ihana, taitava ja pätevä Suti! <3 p="">
Eilen treenattiin Niemisjärvellä. Ehdin ennen muiden tuloa treenata Sutin kanssa jo tokon alokasluokan liikkeet läpi ja tehdä hajuharjoituksen. Laitoin laatikoihin makupalat, jotta kävisi joka laatikon läpi. Palkkasin paremmilla makupaloilla suoraan hajulaatikosta, jotta sekin vahvistuisi, eli heitin makupalan hajun luokse. Jäljestysmuudia ei kuitenkaan tuossa ympäristössä tullut, vaan Suti oli motivoitunut ja keskittyi hyvin.
Treenasin vähän aikaa Laitisen Satun dobberinarttu Isan kanssa. Kokeilimme, miten lähtisi kanssani tekemään hommia. Kyllä se sitten alkoi sujua, kun lähdimme kauemmaksi Satusta. Oikeastaan ihan loistavasti Isa teki kanssani töitä, kun ottaa huomioon, ettemme ole koskaan ennen nähneetkään. Jäi hyvä fiilis. Ehkäpä tuosta saan itselleni treenikaverin, tai sitten Satun vanhemmasta dobberinartusta Ellistä, joka kuulemma on vähän rauhallisempi. Ellin olen tavannutkin ja oli hieno koira!
Lopuksi otin vielä Sutin kanssa alokasluokan radan pariin kertaan vähän soveltaen. Hyvä fiilis ja innokas koira! :)
Niin, että olenko minä ehtinyt jossain välissä lukea tenttiin ja tehdä palautustehtäviäkin, kun näin paljon olemme treenanneet viimeisten parin viikon aikana?! :)
tiistai 23. elokuuta 2016
Kiva koirakansalainen Suti
Mitähän kaikkea sitä on tullut viime aikoina touhuttua? On mennyt taas tenttiin keskittyessä pari viime viikkoa. Eilen olin syksyn ensimmäisessä tentissä, joten nyt voin tehdä hetken jotain muuta, ennen kuin alkaa taas ahkera pänttääminen seuraavaan tenttiin (16.9.). Aamusta otettiinkin Sutin kanssa nopeat rally- ja toko-treenit pihassa sekä hajuharjoituksissa kymmenellä pahvilaatikolla ulkona niin, että haju oli vanhentunut puolisen tuntia. Eilen illalla kävimme Samun pianotunnin aikana lenkillä kirkonkylällä ja otettiin pihassa tokon alokasluokan liikkeet.
Kesän toko- ja rallytreeneistä on ollut paljon apua Sutin seuraamisen kanssa. Olen alkanut uskoa siihen, että kyllä me vielä joskus kisataan! :) Ja se on jo paljon! Kesän kohokohta on kuitenkin ollut se, että suoritimme Hankasalmen Kennelkerhon järjestämän Kiva Koirakansalainen -testin. En oikeastaan epäillyt Sutin selviytymistä testin muista osioista, paitsi koiran kohtaamista. Vaikka sekin on Sutille lenkillä helppoa, testissä ohjaajien pitää mennä kättelyetäisyydelle ja avustajakoirana oli nuori leonberg-uros. Hyvin homma kuitenkin sujui!
Papu täytti 12 vuotta!
Papu pääsi mukaani yhtenä päivänä treeneihinkin ja oli ihan onnessaan! Muistui mieleeni, miten helppoa sen kanssa oli, kun se teki mielellään, halusi tehdä töitä minulle ja pystyin luottamaan siihen täysin. Se, ettei se aina tehnyt ihan niin justiinsa, ei näin jälkikäteen ajatellen ollut kuitenkaan mikään hirveä katastrofi, kun nämä muut seikat onnistuivat. Vaikeahan sen oli nyt käskytystäni seurata, kun piti hössöttää, eikä ihan niin kaikkea enää nähnyt eikä kuullutkaan, mutta into oli kova ja kyllä ne jutut sieltä nopeasti näyttivät palautuvan :D
Jojo täytti 14 vuotta!
Jojolle jouduin antamaan toissa viikonlopun yli särkylääkettä, kun se kipuili jostain. Onneksi lääkkeet auttoivat ja pystyin jättämään ne maanantaina pois, eikä kipuilu ainakaan vielä ole palannut. Liekö jotain pahempaa kehittymässä? Sehän on täynnä patteja ja kuhmuja. Kuulo siltä on kevään aikana mennyt, mutta ääni valitettavasti pelaa vielä.
Ajelin Jojon ja Papun viime viikolla.
Sutin kanssa treenaamme nyt seuraavia juttuja:
- Tokon alokasluokan liikkeet
- lähtö (nenäkosketus käteen)
- hyvä fiilis
- istu-sivuaskel oikealle-istu
- askel oikealle kyltin takana
- pyörähdys oikealla kohdalla
- houkutus
- omaksi iloksi puolen vaihdot edessä, jalkojen välistä ja takaa + seuraaminen oikealla
- NoseWork: hajun vanhentuminen, useita erilaisia laatikoita, ulkoetsintää
Ensi kuussa tulen käymään useita kertoja Joensuussa luentojen takia. Katsotaan, miten aika treenaamiseen riittää.
Kesän toko- ja rallytreeneistä on ollut paljon apua Sutin seuraamisen kanssa. Olen alkanut uskoa siihen, että kyllä me vielä joskus kisataan! :) Ja se on jo paljon! Kesän kohokohta on kuitenkin ollut se, että suoritimme Hankasalmen Kennelkerhon järjestämän Kiva Koirakansalainen -testin. En oikeastaan epäillyt Sutin selviytymistä testin muista osioista, paitsi koiran kohtaamista. Vaikka sekin on Sutille lenkillä helppoa, testissä ohjaajien pitää mennä kättelyetäisyydelle ja avustajakoirana oli nuori leonberg-uros. Hyvin homma kuitenkin sujui!
Papu täytti 12 vuotta!
Papu pääsi mukaani yhtenä päivänä treeneihinkin ja oli ihan onnessaan! Muistui mieleeni, miten helppoa sen kanssa oli, kun se teki mielellään, halusi tehdä töitä minulle ja pystyin luottamaan siihen täysin. Se, ettei se aina tehnyt ihan niin justiinsa, ei näin jälkikäteen ajatellen ollut kuitenkaan mikään hirveä katastrofi, kun nämä muut seikat onnistuivat. Vaikeahan sen oli nyt käskytystäni seurata, kun piti hössöttää, eikä ihan niin kaikkea enää nähnyt eikä kuullutkaan, mutta into oli kova ja kyllä ne jutut sieltä nopeasti näyttivät palautuvan :D
Jojo täytti 14 vuotta!
Jojolle jouduin antamaan toissa viikonlopun yli särkylääkettä, kun se kipuili jostain. Onneksi lääkkeet auttoivat ja pystyin jättämään ne maanantaina pois, eikä kipuilu ainakaan vielä ole palannut. Liekö jotain pahempaa kehittymässä? Sehän on täynnä patteja ja kuhmuja. Kuulo siltä on kevään aikana mennyt, mutta ääni valitettavasti pelaa vielä.
Ajelin Jojon ja Papun viime viikolla.
Sutin kanssa treenaamme nyt seuraavia juttuja:
- Tokon alokasluokan liikkeet
- lähtö (nenäkosketus käteen)
- hyvä fiilis
- istu-sivuaskel oikealle-istu
- askel oikealle kyltin takana
- pyörähdys oikealla kohdalla
- houkutus
- omaksi iloksi puolen vaihdot edessä, jalkojen välistä ja takaa + seuraaminen oikealla
- NoseWork: hajun vanhentuminen, useita erilaisia laatikoita, ulkoetsintää
Ensi kuussa tulen käymään useita kertoja Joensuussa luentojen takia. Katsotaan, miten aika treenaamiseen riittää.
maanantai 25. heinäkuuta 2016
Sosiaalinen viikko
Viime viikolla meillä oli maanantaina toko-treenit ja perjantaina omatoimiharjoitukset porukalla.
Maanantaina harjoittelimme lavalla hyppyä ja ruutua. Lisäksi otimme ryhmässä paikkamakuun ja paikalla istumisen. Luvallinen haistelu alkaa tuottaa tulosta, mutta eihän tämä vieläkään ihan täydellistä tai edes loistavaa ole. Pitkä tie on vielä edessä.
Ruutua harjoiteltiin makupalakipon kanssa. Olin jo etukäteen miettinyt, miten ruutua voisi opettaa ja päätin kuitenkin kokeilla naksuttamalla. Treenien lopussa testasin, ja kyllä se varmaankin Sutilla tulee toimimaan, koska sen pitää ymmärtää mitä se tekee. Nyt se mietti, mitä on tekemässä, mistä se palkka tulee, jolloin alkaa tietoisesti etsiä oikeaa paikkaa. Pitää vaan harjoitella vielä kotona, että saa ajatuksen kunnolla takaraivoon.
Olimme kahden tyttökoiran kanssa samassa pienryhmässä, ne kiinnostavat Sutia aina tosi paljon. Hyvää harjoitusta! Kyllä se siitä huolimatta otti kontaktia ja seuraaminenkin onnistui.
Tiistaina kävin nuoremman poikamme kanssa katsomassa kaverin 5 viikon ikäisiä dobberin pentuja. Tosi mainioita tapauksia! Atte osoittaa mielestäni jatkuvasti, että siitä tulee vielä hyvä koiraihminen. Niin määrätietoisesti se nytkin työnsi pentujen kuonoja pois, kun ne olivat liian tungettelevia. Pentujen emä Elli kävi myös välillä nuolaisemassa meidän molempien naamoja. Tosi ystävällinen, vaikka pennut pyörivätkin jaloissa. Satu tarjosi Elliä minulle rallytoko-kaveriksi. Katsotaan, uskallanko ottaa haasteen vastaan.
Torstaina kävimme tapaamassa Sutin Moona-äitiä, Wilma-siskoa ja Oili-tätiä ja tietysti niiden omistajaa Arjaa. Olipa mukava nähdä pitkästä aikaa! Suti on kyllä ihan niin kuin Moona!
Perjantaina käytiin porukalla treenaamassa Niemisjärvellä. Taas oli vähän eri kokoonpano, mikä teki Sutille hyvää. Suti teki töitä nyt jo ihan hienosti. Seuraaminenkin onnistui hyvässä kontaktissa ehkä noin kymmenen metriä. Pitää olla tyytyväinen! Tein sille samalla myös hajuharjoituksen. Laitoin neljä koria maahan autojen väliin. Jälleen oikea kori löytyi joka kerta!
Tällä viikolla lenkkeilimme jonkin verran, mutta aika vähän tuli kotona treenattua muuten kuin ruokakupilla, jossa otamme peruuttamista rinnalla ja merkin kiertoa. Silloin tällöin joku hajuharjoitus otettiin. Viikonloppuna kävin molempina päivinä katsomassa tokon SM-kisoja Vihtavuoressa. Olisipa kiva päästä joskus itsekin kisaamaan tuollaisiin karkeloihin yksilökisaan! Mutta taitaapa jäädä ikuiseksi haaveeksi. Seuraavaan tenttiin on neljä viikkoa aikaa, joten aloin jo viime viikolla lukemaan. Tästä tentistä on pakko päästä läpi!
Maanantaina harjoittelimme lavalla hyppyä ja ruutua. Lisäksi otimme ryhmässä paikkamakuun ja paikalla istumisen. Luvallinen haistelu alkaa tuottaa tulosta, mutta eihän tämä vieläkään ihan täydellistä tai edes loistavaa ole. Pitkä tie on vielä edessä.
Ruutua harjoiteltiin makupalakipon kanssa. Olin jo etukäteen miettinyt, miten ruutua voisi opettaa ja päätin kuitenkin kokeilla naksuttamalla. Treenien lopussa testasin, ja kyllä se varmaankin Sutilla tulee toimimaan, koska sen pitää ymmärtää mitä se tekee. Nyt se mietti, mitä on tekemässä, mistä se palkka tulee, jolloin alkaa tietoisesti etsiä oikeaa paikkaa. Pitää vaan harjoitella vielä kotona, että saa ajatuksen kunnolla takaraivoon.
Olimme kahden tyttökoiran kanssa samassa pienryhmässä, ne kiinnostavat Sutia aina tosi paljon. Hyvää harjoitusta! Kyllä se siitä huolimatta otti kontaktia ja seuraaminenkin onnistui.
Tiistaina kävin nuoremman poikamme kanssa katsomassa kaverin 5 viikon ikäisiä dobberin pentuja. Tosi mainioita tapauksia! Atte osoittaa mielestäni jatkuvasti, että siitä tulee vielä hyvä koiraihminen. Niin määrätietoisesti se nytkin työnsi pentujen kuonoja pois, kun ne olivat liian tungettelevia. Pentujen emä Elli kävi myös välillä nuolaisemassa meidän molempien naamoja. Tosi ystävällinen, vaikka pennut pyörivätkin jaloissa. Satu tarjosi Elliä minulle rallytoko-kaveriksi. Katsotaan, uskallanko ottaa haasteen vastaan.
Torstaina kävimme tapaamassa Sutin Moona-äitiä, Wilma-siskoa ja Oili-tätiä ja tietysti niiden omistajaa Arjaa. Olipa mukava nähdä pitkästä aikaa! Suti on kyllä ihan niin kuin Moona!
Perjantaina käytiin porukalla treenaamassa Niemisjärvellä. Taas oli vähän eri kokoonpano, mikä teki Sutille hyvää. Suti teki töitä nyt jo ihan hienosti. Seuraaminenkin onnistui hyvässä kontaktissa ehkä noin kymmenen metriä. Pitää olla tyytyväinen! Tein sille samalla myös hajuharjoituksen. Laitoin neljä koria maahan autojen väliin. Jälleen oikea kori löytyi joka kerta!
Tällä viikolla lenkkeilimme jonkin verran, mutta aika vähän tuli kotona treenattua muuten kuin ruokakupilla, jossa otamme peruuttamista rinnalla ja merkin kiertoa. Silloin tällöin joku hajuharjoitus otettiin. Viikonloppuna kävin molempina päivinä katsomassa tokon SM-kisoja Vihtavuoressa. Olisipa kiva päästä joskus itsekin kisaamaan tuollaisiin karkeloihin yksilökisaan! Mutta taitaapa jäädä ikuiseksi haaveeksi. Seuraavaan tenttiin on neljä viikkoa aikaa, joten aloin jo viime viikolla lukemaan. Tästä tentistä on pakko päästä läpi!
sunnuntai 17. heinäkuuta 2016
Hajulla ollaan ja ampiaisen pisto
Tämän viikon maanantaina kävin vierailemassa toisen rally-ryhmän treeneissä. Emme tosin osallistuneet varsinaisiin treeneihin vaan käytin hyödykseni heitä treenaamalla kontaktia. Hyödynsin verkkokurssin oppeja, eli heittelin nameja maahan ja odotin kontaktia. Kyllä se sieltä alkaa löytyä. Lopuksi harjoittelin ensimmäisen askeleen ottamista. Vaadin kontaktia siinäkin, koska se tuppaa tippumaan heti, kun lähdetään liikkeelle. Huomasin samalla, että Sutin otsatukkaa on pakko leikata, jotta näen sen silmät paremmin! Niinpä parturoin sen ennen keskiviikon treenejä.
Keskiviikkona oli oman ryhmäni rally-treenit. Kouluttaja oli järjestänyt kylttisulkeiset, eli käytiin kaikki alon kyltit läpi ja halukkaat saivat tehdä myös avon kyltit. Oli vähän turhan pitkät treenit ilman taukoja. Oli pakko viedä itse koira välillä lepäämään, kun kouluttaja ei taukoa olisi antanut. Vielä olisi pitänyt ehtiä tekemään rataharjoitus, mutta se jäi kyllä johonkin toiseen kertaan. Kaikki koirat olivat ihan puhki!
Keskiviikkoaamuna temputin Sutia ennen ruuan antamista ja taputin sitä kaulaan, jolloin se ulahti. Kun Petri tuli töistä kotiin, Suti meni rapsuteltavaksi ja hetken päästä ulahti taas. Ihmeteltiin asiaa. Illalla treeneissä koskin samaan kohtaan ja taas se ulahti. Treenikaverin kanssa jutellessani hoksasin, että Suti nukkui jaloissani työpöydän alla tiistai-iltana ja lähti sieltä yhtäkkiä vauhdilla pois. Samaan aikaan pöydälle eteeni nousi ampiainen. Sitä oli varmaan ampiainen pistänyt! Pari päivää sitä tuntui sattuvan. Yksi huono puoli oli, että muutaman päivän se myös yhdisti perusasennon kipuun, joten en meinannut saada sitä mitenkään perusasentoon edes ruokakupilla treenatessamme. Niinpä helpotin, ja palkkasin sen jo siitä, että tuli istumaan viereeni, enkä ottanut mitään pitempiä peruutusharjoituksia. Eilen illalla hajutreenin jälkeen se hakeutui taas normaalisti perusasentoon :)
Hajuharjoitusta olemme tehneet joka päivä tällä viikolla. Muut ovat piilottaneet hajua tai sekoittaneet laatikoita niin, etten tiedä, missä se on. Olemme etsineet muiden piilottamaa hajua huoneistakin. Haju on ollut vielä aika matalalla, eli suunnilleen Sutin nenän korkeudella. Mahtavasti Suti lähtee heti oikeaan suuntaan ja alkaa kiertää hajua ja paikantaa sen todella nopeasti. Eilen oli vähän vaikeampi harjoitus jo. Ehdin ajatella, että nyt taisi tulla Sutille liian vaikea, kun se vain pyöri lähelläni, eikä alkanut etsiä. Niinpä liikuin itse huoneessa, jolloin tulimme tiettyyn kohtaan, jossa Suti saikin hajun nenäänsä. Jälleen tarkka ilmaisu!
Lisäksi olemme harjoitelleet laatikkoetsintää. Olen kerännyt pikkulaatikoita, joihin joku toinen on laittanut hajun puolestani ja asettanut laatikot lattialle. Olemme harjoitelleet jo kahdeksalla laatikolla! Aina se oikea sieltä kuitenkin löytyy! :)
Löysin kanttarelleja. Otin pieniä määriä talteen rasiaan. Ajattelin alkaa opettaa sen hajua, kun kerran eucalyptus tuntuu olevan jo aika hyvin hallinnassa. Jos se oppii kanttarellin hajun yhtä nopeasti kuin eucalyptuksen, se etsii minulle sieniä jo tänä syksynä!
Keskiviikkona oli oman ryhmäni rally-treenit. Kouluttaja oli järjestänyt kylttisulkeiset, eli käytiin kaikki alon kyltit läpi ja halukkaat saivat tehdä myös avon kyltit. Oli vähän turhan pitkät treenit ilman taukoja. Oli pakko viedä itse koira välillä lepäämään, kun kouluttaja ei taukoa olisi antanut. Vielä olisi pitänyt ehtiä tekemään rataharjoitus, mutta se jäi kyllä johonkin toiseen kertaan. Kaikki koirat olivat ihan puhki!
Keskiviikkoaamuna temputin Sutia ennen ruuan antamista ja taputin sitä kaulaan, jolloin se ulahti. Kun Petri tuli töistä kotiin, Suti meni rapsuteltavaksi ja hetken päästä ulahti taas. Ihmeteltiin asiaa. Illalla treeneissä koskin samaan kohtaan ja taas se ulahti. Treenikaverin kanssa jutellessani hoksasin, että Suti nukkui jaloissani työpöydän alla tiistai-iltana ja lähti sieltä yhtäkkiä vauhdilla pois. Samaan aikaan pöydälle eteeni nousi ampiainen. Sitä oli varmaan ampiainen pistänyt! Pari päivää sitä tuntui sattuvan. Yksi huono puoli oli, että muutaman päivän se myös yhdisti perusasennon kipuun, joten en meinannut saada sitä mitenkään perusasentoon edes ruokakupilla treenatessamme. Niinpä helpotin, ja palkkasin sen jo siitä, että tuli istumaan viereeni, enkä ottanut mitään pitempiä peruutusharjoituksia. Eilen illalla hajutreenin jälkeen se hakeutui taas normaalisti perusasentoon :)
Hajuharjoitusta olemme tehneet joka päivä tällä viikolla. Muut ovat piilottaneet hajua tai sekoittaneet laatikoita niin, etten tiedä, missä se on. Olemme etsineet muiden piilottamaa hajua huoneistakin. Haju on ollut vielä aika matalalla, eli suunnilleen Sutin nenän korkeudella. Mahtavasti Suti lähtee heti oikeaan suuntaan ja alkaa kiertää hajua ja paikantaa sen todella nopeasti. Eilen oli vähän vaikeampi harjoitus jo. Ehdin ajatella, että nyt taisi tulla Sutille liian vaikea, kun se vain pyöri lähelläni, eikä alkanut etsiä. Niinpä liikuin itse huoneessa, jolloin tulimme tiettyyn kohtaan, jossa Suti saikin hajun nenäänsä. Jälleen tarkka ilmaisu!
Lisäksi olemme harjoitelleet laatikkoetsintää. Olen kerännyt pikkulaatikoita, joihin joku toinen on laittanut hajun puolestani ja asettanut laatikot lattialle. Olemme harjoitelleet jo kahdeksalla laatikolla! Aina se oikea sieltä kuitenkin löytyy! :)
Löysin kanttarelleja. Otin pieniä määriä talteen rasiaan. Ajattelin alkaa opettaa sen hajua, kun kerran eucalyptus tuntuu olevan jo aika hyvin hallinnassa. Jos se oppii kanttarellin hajun yhtä nopeasti kuin eucalyptuksen, se etsii minulle sieniä jo tänä syksynä!
maanantai 11. heinäkuuta 2016
Rallailua
Viime perjantaina käytiin Sutin kanssa rallattelemassa oman seuran treeneissä. Tänä kesänä Hankasalmen Kennelkerho on järjestänyt kurssimuotoista koulutusta. Olemme olleet mukana niin tokossa kuin rally-tokossakin. On se kummasti piristänyt ja tuottanut tulosta, kun tulee treenattua säännöllisesti. Jännä juttu ;) Meille ehkä tärkeintä on ollut päästä muiden koirien joukkoon treenaamaan.
Menin jo hyvissä ajoin treenipaikalle ja sainkin olla siellä tovin yksin. Treenattiin Sutin kanssa ensin luopumista ja luvansaantia. Nyt oli vaikeaa aluksi ja haisteluvaiheet kestivät pitempään kuin maanantaina, mutta palasi se kuitenkin luokseni. Ja kyllä se haisteluvaihe lyheni jatkuvasti, kunnes lopulta vain kävi ottamassa maassa olevan makupalan. Mutta näinhän tämän harjoituksen pitää käsittääkseni mennäkin.
Ennen varsinaista treeniä otin vielä muutaman hajuharjoituksen. Käytin kotona jo paljon käytettyjä koreja. Hyvin toimi treenikentälläkin. Aina se oikea sieltä vaan löytyy!! Viikonlopun aikana olen hyödyntänyt miestäni ja vanhempaa poikaani sekoittamaan korit niin, etten itse tiedä, missä haju on. Jaksan joka kerta ihmetellä, miten hyvin Suti aina löytää sen oikean korin. Tämän harjoituksen tarkoituksena on, että opin tulkitsemaan koiran reagointia. Suti on siinä tosi selkeä, eikä minulla ole sen tulkinnassa mitään ongelmia. Se pitää kuonoaan pitkään oikean korin päällä. Että ei voi jäädä ymmärtämättä!! :D Kouluttaja sanoikin, että perusteet kannattaa tehdä kerralla kuntoon ja tätä pyrin tekemään niiden muutaman aloitusviikon aikana.
Olen antanut Papunkin vähän tutustua hajuun. Se oli niin innokas, että söi jo yhden hajustetun lapun. Jippii... Onhan se kiva, että toinen on innoissaan...
Rally-treenit sisälsivät paljon erilaisia jääviä liikkeitä ja käännöksiä. Kyllä yksittäiset kyltit sujuvat, ja pikku hiljaa alkaa sujua myös siirtymät. Pitää vain muistaa palkata usein ja epäsäännöllisesti myös siirtymiltä. Hienointa oli, että Suti toimi hyvin, vaikka kentällä oli samaan aikaan muitakin. Nyt harjoittelimme toista kertaa käytösruutua.
Viikonlopun olimme reissussa. Sunnuntaina kävimme mieheni isän kanssa veneellä "pitkässä hiekassa". Sutikin pääsi mukaan. Treenailimme makkaran voimin vähän liikkeitä rannallakin. Kävimme porukalla kahlaamassa lähikallioilla ja Suti tuli tietysti mukana. Yhdessä kohdassa oli niin syvää, että Suti joutui uimaan. Palkkasin vedessä ollessa makkaralla ja kehuilla, että kokemuksesta jäisi myönteinen muistikuva.
Menin jo hyvissä ajoin treenipaikalle ja sainkin olla siellä tovin yksin. Treenattiin Sutin kanssa ensin luopumista ja luvansaantia. Nyt oli vaikeaa aluksi ja haisteluvaiheet kestivät pitempään kuin maanantaina, mutta palasi se kuitenkin luokseni. Ja kyllä se haisteluvaihe lyheni jatkuvasti, kunnes lopulta vain kävi ottamassa maassa olevan makupalan. Mutta näinhän tämän harjoituksen pitää käsittääkseni mennäkin.
Ennen varsinaista treeniä otin vielä muutaman hajuharjoituksen. Käytin kotona jo paljon käytettyjä koreja. Hyvin toimi treenikentälläkin. Aina se oikea sieltä vaan löytyy!! Viikonlopun aikana olen hyödyntänyt miestäni ja vanhempaa poikaani sekoittamaan korit niin, etten itse tiedä, missä haju on. Jaksan joka kerta ihmetellä, miten hyvin Suti aina löytää sen oikean korin. Tämän harjoituksen tarkoituksena on, että opin tulkitsemaan koiran reagointia. Suti on siinä tosi selkeä, eikä minulla ole sen tulkinnassa mitään ongelmia. Se pitää kuonoaan pitkään oikean korin päällä. Että ei voi jäädä ymmärtämättä!! :D Kouluttaja sanoikin, että perusteet kannattaa tehdä kerralla kuntoon ja tätä pyrin tekemään niiden muutaman aloitusviikon aikana.
Olen antanut Papunkin vähän tutustua hajuun. Se oli niin innokas, että söi jo yhden hajustetun lapun. Jippii... Onhan se kiva, että toinen on innoissaan...
Rally-treenit sisälsivät paljon erilaisia jääviä liikkeitä ja käännöksiä. Kyllä yksittäiset kyltit sujuvat, ja pikku hiljaa alkaa sujua myös siirtymät. Pitää vain muistaa palkata usein ja epäsäännöllisesti myös siirtymiltä. Hienointa oli, että Suti toimi hyvin, vaikka kentällä oli samaan aikaan muitakin. Nyt harjoittelimme toista kertaa käytösruutua.
Viikonlopun olimme reissussa. Sunnuntaina kävimme mieheni isän kanssa veneellä "pitkässä hiekassa". Sutikin pääsi mukaan. Treenailimme makkaran voimin vähän liikkeitä rannallakin. Kävimme porukalla kahlaamassa lähikallioilla ja Suti tuli tietysti mukana. Yhdessä kohdassa oli niin syvää, että Suti joutui uimaan. Palkkasin vedessä ollessa makkaralla ja kehuilla, että kokemuksesta jäisi myönteinen muistikuva.
tiistai 5. heinäkuuta 2016
Luopumisharjoituksia
Ajattelin, että nyt tarvitsen jotain lisäapua tähän meidän seuraamisongelmaan, vaikka toki parempaan ollaan jo paljon menty. Löysin monen mutkan ja sattuman kautta verkkokursseja järjestävän koirakoulun. Vastaavia oppeja olisi saanut Krista Karhun Koirakoutsilla heinäkuussa. Meinasin jo ilmoittautua, kunnes huomasin tämän verkkokurssin. Parempi näin. Säästyy kilometrejä!
Ensimmäisenä harjoituksena oli opettaa koira luopumaan ja odottamaan lupaa. Sitä harjoitellaan niin, että koiran eteen maahan heitetään makupala. Koira ei saa päästä omatoimisesti syömään sitä, vaan se pitää estää esim. liinalla tai remmillä. Ajatuksena on, että kun koira ottaa kontaktin, sitä kehutaan ja palkataan kädestä ja sitten vapautetaan eri sanalla syömään maassa oleva makupala.
Varioin tätä niin, että Sutin pitää istua perusasennossa. Kehusanana "Jes" ja vapautuksena "Saa ottaa". Tuttuja jo, mutta vahvistaminen on aina hyvä. Treenailtiin tätä kotona muutamana päivänä pari kertaa päivässä. Kävin hakemassa eläinkaupasta Natural Menua, koska agilitykisoista palkinnoksi saamamme kuivanappulat ovat niin isoja, että niillä palkkaaminen täyttäisi Sutin mahan kokonaan, enkä halua siirtää sitä nappulalle. Natural Menun nappulat saa pienemmiksi paloiksi ja ne säilyvät taskussa hyvin (verrattuna vaikkapa keitettyyn broilerin sydämeen, jota käytän treeneissä "ihmisten ilmoilla"). Kotona voi palkka olla vähän kehnompaakin. Kun haluan treenata nyt useita kertoja päivässä, koska meillä on monta tärkeää treenikohdetta, on parempi, että makupalat eivät aiheuta koiralle ähkyä heti ensimmäisessä harjoituksessa. Viikonloppu oltiin reissussa ja maanantaina oli toko-treenit.
En tiedä, johtuiko muutos tästä vai siitä, että olemme muutenkin olleet aktiivisempia tänä kesänä, mutta Suti oli kuin toinen koira! Piristymistä on ollut havaittavissa jo rally-treeneissä, mutta edellisissä toko-treeneissä oli meno edelleen entistä masentunutta touhua.
Treenit pidettiin sateen takia Hangan lavan sisätiloissa. Pari koiraa veuhottivat ennen sisälle menoa keskenään pihassa. Suti kiihtyi vähän ja keskittyminen herpaantui, mutta petrasi hienosti. En halunnut antaa Sutin lähteä mukaan veuhottamaan, koska me olemme menneet treeneihin tekemään töitä. Muutenkin otin sen asenteen, että keskityn vain koiraan, enkä mihinkään muuhun!
Meillä oli aiheena kaukot ja merkin kierto. Otin kouluttajien puheosuuksien aikana Sutin kanssa askeleita eteen, taakse ja sivuille ja se pysyi mahtavasti kuulolla! Joitakin kertoja tehtiin kaukojakin, mutta lähinnä otin perusasentoa. Toinen kouluttajista oli tuonut mukaan räsymattoja, jotta lattia ei olisi liukas. Otin sen päällä perusasentoa ja luopumisharjoitusta, mikä olikin loistava idea, koska siinähän niitä hajuja totisesti oli! Suti otti kontaktin heti, heitin makupalan, se luopui heti, vapautin hakemaan makupalan. Se haisteli hetken ja peruutti perusasentoon takaisin ilman erillistä käskyä!! :D Tätä toistettiin kymmeniä kertoja ja aina toimi yhtä hyvin!
Merkin kiertoa emme ole harjoitelleet pitkään aikaan. Luultavasti viimeksi olen ottanut pysähtymistä merkillä. Uusilla toko-säännöillä koira kiertää merkin ja palaa perusasentoon. Kun vähän kokeilin (haluan harjoitella rauhassa kotona, että saadaan liike kunnolla alkuun), Suti kyllä innostui hommasta heti, mutta sähläsi ja kun ei ymmärtänyt täysin mitä pitää tehdä, tarjosi NoseWorkin ilmaisua, eli piti nenäänsä kartion päällä! :D Eli tarjoaa sitä, mitä on viime aikoina eniten vahvistettu! Näytti kyllä hauskalta! :) Tänä aamuna ruokakupilla otin merkin kiertoa kotona (ostin viikonloppuna uusien sääntöjen mukaisen kartion). Kyllä se siitä lähtee sujumaan, kun aletaan tosissaan harjoitella. Tänään jo ihan toinen meininki.
Ruokakupilla olen harjoitellut myös peruuttamista viime viikkojen ajan. Ihan hyvältä sekin jo vaikuttaa! Ja Suti tekee sitä myös muualla, eli hyvin on mennyt oppi perille. Viime viikolla aloittelin oikealla puolella peruuttamista ja sivuaskeleita.
Toko-treenien loppuun otettiin vielä pari luoksetuloa. Otin vain iloisen läpijuoksun, en perusasentoja eikä muutakaan kokeenomaista. Pääasia, että treenit loppui vauhdikkaasti ja että oli kivaa!
Ensimmäisenä harjoituksena oli opettaa koira luopumaan ja odottamaan lupaa. Sitä harjoitellaan niin, että koiran eteen maahan heitetään makupala. Koira ei saa päästä omatoimisesti syömään sitä, vaan se pitää estää esim. liinalla tai remmillä. Ajatuksena on, että kun koira ottaa kontaktin, sitä kehutaan ja palkataan kädestä ja sitten vapautetaan eri sanalla syömään maassa oleva makupala.
Varioin tätä niin, että Sutin pitää istua perusasennossa. Kehusanana "Jes" ja vapautuksena "Saa ottaa". Tuttuja jo, mutta vahvistaminen on aina hyvä. Treenailtiin tätä kotona muutamana päivänä pari kertaa päivässä. Kävin hakemassa eläinkaupasta Natural Menua, koska agilitykisoista palkinnoksi saamamme kuivanappulat ovat niin isoja, että niillä palkkaaminen täyttäisi Sutin mahan kokonaan, enkä halua siirtää sitä nappulalle. Natural Menun nappulat saa pienemmiksi paloiksi ja ne säilyvät taskussa hyvin (verrattuna vaikkapa keitettyyn broilerin sydämeen, jota käytän treeneissä "ihmisten ilmoilla"). Kotona voi palkka olla vähän kehnompaakin. Kun haluan treenata nyt useita kertoja päivässä, koska meillä on monta tärkeää treenikohdetta, on parempi, että makupalat eivät aiheuta koiralle ähkyä heti ensimmäisessä harjoituksessa. Viikonloppu oltiin reissussa ja maanantaina oli toko-treenit.
En tiedä, johtuiko muutos tästä vai siitä, että olemme muutenkin olleet aktiivisempia tänä kesänä, mutta Suti oli kuin toinen koira! Piristymistä on ollut havaittavissa jo rally-treeneissä, mutta edellisissä toko-treeneissä oli meno edelleen entistä masentunutta touhua.
Treenit pidettiin sateen takia Hangan lavan sisätiloissa. Pari koiraa veuhottivat ennen sisälle menoa keskenään pihassa. Suti kiihtyi vähän ja keskittyminen herpaantui, mutta petrasi hienosti. En halunnut antaa Sutin lähteä mukaan veuhottamaan, koska me olemme menneet treeneihin tekemään töitä. Muutenkin otin sen asenteen, että keskityn vain koiraan, enkä mihinkään muuhun!
Meillä oli aiheena kaukot ja merkin kierto. Otin kouluttajien puheosuuksien aikana Sutin kanssa askeleita eteen, taakse ja sivuille ja se pysyi mahtavasti kuulolla! Joitakin kertoja tehtiin kaukojakin, mutta lähinnä otin perusasentoa. Toinen kouluttajista oli tuonut mukaan räsymattoja, jotta lattia ei olisi liukas. Otin sen päällä perusasentoa ja luopumisharjoitusta, mikä olikin loistava idea, koska siinähän niitä hajuja totisesti oli! Suti otti kontaktin heti, heitin makupalan, se luopui heti, vapautin hakemaan makupalan. Se haisteli hetken ja peruutti perusasentoon takaisin ilman erillistä käskyä!! :D Tätä toistettiin kymmeniä kertoja ja aina toimi yhtä hyvin!
Merkin kiertoa emme ole harjoitelleet pitkään aikaan. Luultavasti viimeksi olen ottanut pysähtymistä merkillä. Uusilla toko-säännöillä koira kiertää merkin ja palaa perusasentoon. Kun vähän kokeilin (haluan harjoitella rauhassa kotona, että saadaan liike kunnolla alkuun), Suti kyllä innostui hommasta heti, mutta sähläsi ja kun ei ymmärtänyt täysin mitä pitää tehdä, tarjosi NoseWorkin ilmaisua, eli piti nenäänsä kartion päällä! :D Eli tarjoaa sitä, mitä on viime aikoina eniten vahvistettu! Näytti kyllä hauskalta! :) Tänä aamuna ruokakupilla otin merkin kiertoa kotona (ostin viikonloppuna uusien sääntöjen mukaisen kartion). Kyllä se siitä lähtee sujumaan, kun aletaan tosissaan harjoitella. Tänään jo ihan toinen meininki.
Ruokakupilla olen harjoitellut myös peruuttamista viime viikkojen ajan. Ihan hyvältä sekin jo vaikuttaa! Ja Suti tekee sitä myös muualla, eli hyvin on mennyt oppi perille. Viime viikolla aloittelin oikealla puolella peruuttamista ja sivuaskeleita.
Toko-treenien loppuun otettiin vielä pari luoksetuloa. Otin vain iloisen läpijuoksun, en perusasentoja eikä muutakaan kokeenomaista. Pääasia, että treenit loppui vauhdikkaasti ja että oli kivaa!
maanantai 27. kesäkuuta 2016
3. NW-treeniviikko
NoseWork-kurssi päättyi kolmanteen tapaamiseen. Viimeisellä kerralla nimesimme toiminnan. Suti hoksasi nopeasti homman nimen, kun olen kutsunut sen töihin "No niin, nyt hommiin!". Pidän siis sitä paikkamakuussa toisessa huoneessa, kun esim. siirrän purkin paikkaa ja kutsun sieltä sitten "hommiin". Otimme mukaan toisen purkinkin ja hyvin Suti valitsi edelleen oikean purkin. Kotiläksyksi saimme sellaisen tehtävän, että jonkun muun pitää piilottaa purkki, etten itse tiedä, mikä se niistä on, jotta oppisin vielä paremmin tunnistamaan merkkauksen. Toiseksi pitää lisätä taas kestoa, kun merkkaa oikean purkin.
Vähän jäi tyhjä olo, kun tuntui loppuvan kesken koko kurssi. Vastahan me päästiin vauhtiin! Nyt yritän päästä johonkin toiseen paikkaan, jotta saamme jatkaa harrastusta. Tuollakin alkaa elokuussa jälleen jatkokurssi, mutta en uskaltanut luvata, pääsenkö mukaan, kun en tiedä työtilanteestani vielä mitään.
Petri teki meille laudoista telineen, johon saan kolme purkkia vierekkäin. Olen kääntänyt telineen vain toisin päin, jolloin oikea purkki onkin koirasta toisessa suunnassa. Viime viikon aikana olemme harjoitelleet oikean purkin etsintää ja keston lisäystä. Emme ole harjoitelleet enää kuin kerran päivässä. Suti löytää oikean purkin hienosti jo, eikä ilmaise enää väärää purkkia. Se käy nuuhkaisemassa vääriä purkkeja, mutta siirtyy nopeasti oikealle ja ilmaisee sen. Tänään laitoin lisähaasteeksi yhteen tyhjään purkkiin yhden kuivanappulan hämäykseksi. En tiedä, onko siitä hyötyä vai haittaa, mutta haluan testata erilaisia juttuja. Kyllähän se sitä yritti, mutta kun en palkannut, siirtyi oikealle purkille ja sai minulta paremman makupalan.
Muoks. 29.6. Kävin tänään hakemassa neljä muovista säilytyskoria, joita meinaan seuraavaksi alkaa hyödyntää. Lisäksi ostin huopatarroja. Laitan siis hajua huopatarran palaan, liimaan sen korin pohjalle ja käännän korin väärin päin. Huomasin, että jossakin käytettiin isompia koreja testissä, joten muokkaan harjoitusta nyt siihen suuntaan.
Maanantaina ja tiistaina teimme treenikaverillemme piilotukset. Suti etsi niitä myös jo, mutta eihän se meinannut tajuta hommaa ollenkaan. Toki sitten, kun osui hajulle sopivasti, ilmaisi sen kyllä. Mutta liian vaikea harjoitus vielä meille. Jatkamme vielä perusteiden harjoittelua.
Vähän jäi tyhjä olo, kun tuntui loppuvan kesken koko kurssi. Vastahan me päästiin vauhtiin! Nyt yritän päästä johonkin toiseen paikkaan, jotta saamme jatkaa harrastusta. Tuollakin alkaa elokuussa jälleen jatkokurssi, mutta en uskaltanut luvata, pääsenkö mukaan, kun en tiedä työtilanteestani vielä mitään.
Petri teki meille laudoista telineen, johon saan kolme purkkia vierekkäin. Olen kääntänyt telineen vain toisin päin, jolloin oikea purkki onkin koirasta toisessa suunnassa. Viime viikon aikana olemme harjoitelleet oikean purkin etsintää ja keston lisäystä. Emme ole harjoitelleet enää kuin kerran päivässä. Suti löytää oikean purkin hienosti jo, eikä ilmaise enää väärää purkkia. Se käy nuuhkaisemassa vääriä purkkeja, mutta siirtyy nopeasti oikealle ja ilmaisee sen. Tänään laitoin lisähaasteeksi yhteen tyhjään purkkiin yhden kuivanappulan hämäykseksi. En tiedä, onko siitä hyötyä vai haittaa, mutta haluan testata erilaisia juttuja. Kyllähän se sitä yritti, mutta kun en palkannut, siirtyi oikealle purkille ja sai minulta paremman makupalan.
Muoks. 29.6. Kävin tänään hakemassa neljä muovista säilytyskoria, joita meinaan seuraavaksi alkaa hyödyntää. Lisäksi ostin huopatarroja. Laitan siis hajua huopatarran palaan, liimaan sen korin pohjalle ja käännän korin väärin päin. Huomasin, että jossakin käytettiin isompia koreja testissä, joten muokkaan harjoitusta nyt siihen suuntaan.
Maanantaina ja tiistaina teimme treenikaverillemme piilotukset. Suti etsi niitä myös jo, mutta eihän se meinannut tajuta hommaa ollenkaan. Toki sitten, kun osui hajulle sopivasti, ilmaisi sen kyllä. Mutta liian vaikea harjoitus vielä meille. Jatkamme vielä perusteiden harjoittelua.
tiistai 14. kesäkuuta 2016
Nenähommia, 2. treeniviikko
Viime viikko meni hajun tunnistamisen opettelussa. Suti alkoi ilmaista hyvin purkkia, piti nenää pitkään purkissa (kestoa saatiin jo yli 5 sekuntia) ja etsi purkkia hyvin eri paikoista. Se alkoi jopa ilmaista menemällä maahan.
Toisella treenikerralla kouluttaja antoi meille toisen purkin, jossa ei ole hajua. Nytpä menikin vaikeaksi! Suti ilmaisi kyllä hienosti purkkia, mutta ei malttanut keskittyä haistelemaan. Pojot siitä, että teki yhdellä purkilla ihan samalla tavalla kuin kotonakin, eikä halli häirinnyt yhtään. Häntä vain heilui kun nenä oli kupissa :D Saimme kotiläksyksi harjoitella toisenkin purkin kanssa.
Lauantaina eli ensimmäisenä treenipäivänä ajattelin jo, ettei tästä kyllä taida tulla mitään. Taidan vaihtaa purkin johonkin uuteen rasiaan tmv. Suti ilmaisi kumman tahansa purkin miettimättä yhtään mitä teki. Sunnuntaiaamuna huomasin, että se alkoi miettiä. Se piti kuonoaan lähellä väärää purkkia, mutta ei samalla tavalla purkin sisällä kuin silloin kun siellä oli haju ja mietti. Odotin rauhassa. Niin se päätti valita kuitenkin oikean purkin! :) Vieläkin se saattaa jostakin syystä valita välillä väärän purkin, mutta suurimmaksi osaksi kuitenkin oikean. Se saattaa käydä haistamassa molemmat purkit ja palata sitten oikealle tai kipittää suoraan oikealle purkille, vaikka väärä olisi lähempänä.
Eilisten Rally-toko-treenien jälkeen harjoittelimme hetken kentän laidallakin ja hyvin sujui hommat sielläkin! On se pätevä!
Rt-treenitkin menivät hyvin. Suti oli ihan erilailla kuulolla kuin ennen. Toki edelleen ruohotupsut keskellä kenttää kiinnostivat, muttei se kuitenkaan mennyt nenä maassa ja teki innokkaasti hommia. Kyllähän se noiden temppujen tekemisestä tykkää, mutta se seuraaminen meinaa puuduttaa. Nyt on kuitenkin havaittavissa valoa tunnelin päässä! :) NW-treenihallin pihassa Suti tarjosi itse kontaktia jatkuvasti ja niinpä me teimmekin pitkän pätkän erilaisia toko- ja rt-liikkeitä odotellessamme vuoroamme.
Rt:ssä otan treeniohjelmaamme peruuttamisen rinnalla ja edessä. Edessä peruuttaminen ei vielä lähtenyt sujumaan, mutta pikku hiljaa.
Kokeilin treeneissä oikealla puolella asentojen vaihtoa. Sehän osaa ne, pienellä avustuksella, jo hyvin. Jes! Eikä kylttien sekaan meneminen enää aiheuttanut sille masennusta! Jes!
Toisella treenikerralla kouluttaja antoi meille toisen purkin, jossa ei ole hajua. Nytpä menikin vaikeaksi! Suti ilmaisi kyllä hienosti purkkia, mutta ei malttanut keskittyä haistelemaan. Pojot siitä, että teki yhdellä purkilla ihan samalla tavalla kuin kotonakin, eikä halli häirinnyt yhtään. Häntä vain heilui kun nenä oli kupissa :D Saimme kotiläksyksi harjoitella toisenkin purkin kanssa.
Lauantaina eli ensimmäisenä treenipäivänä ajattelin jo, ettei tästä kyllä taida tulla mitään. Taidan vaihtaa purkin johonkin uuteen rasiaan tmv. Suti ilmaisi kumman tahansa purkin miettimättä yhtään mitä teki. Sunnuntaiaamuna huomasin, että se alkoi miettiä. Se piti kuonoaan lähellä väärää purkkia, mutta ei samalla tavalla purkin sisällä kuin silloin kun siellä oli haju ja mietti. Odotin rauhassa. Niin se päätti valita kuitenkin oikean purkin! :) Vieläkin se saattaa jostakin syystä valita välillä väärän purkin, mutta suurimmaksi osaksi kuitenkin oikean. Se saattaa käydä haistamassa molemmat purkit ja palata sitten oikealle tai kipittää suoraan oikealle purkille, vaikka väärä olisi lähempänä.
Eilisten Rally-toko-treenien jälkeen harjoittelimme hetken kentän laidallakin ja hyvin sujui hommat sielläkin! On se pätevä!
Rt-treenitkin menivät hyvin. Suti oli ihan erilailla kuulolla kuin ennen. Toki edelleen ruohotupsut keskellä kenttää kiinnostivat, muttei se kuitenkaan mennyt nenä maassa ja teki innokkaasti hommia. Kyllähän se noiden temppujen tekemisestä tykkää, mutta se seuraaminen meinaa puuduttaa. Nyt on kuitenkin havaittavissa valoa tunnelin päässä! :) NW-treenihallin pihassa Suti tarjosi itse kontaktia jatkuvasti ja niinpä me teimmekin pitkän pätkän erilaisia toko- ja rt-liikkeitä odotellessamme vuoroamme.
Rt:ssä otan treeniohjelmaamme peruuttamisen rinnalla ja edessä. Edessä peruuttaminen ei vielä lähtenyt sujumaan, mutta pikku hiljaa.
Kokeilin treeneissä oikealla puolella asentojen vaihtoa. Sehän osaa ne, pienellä avustuksella, jo hyvin. Jes! Eikä kylttien sekaan meneminen enää aiheuttanut sille masennusta! Jes!
lauantai 4. kesäkuuta 2016
Sutin uudet nenähommat
Sutihan on ollut innokas käyttämään nenäänsä. Siitä toiminnosta on valitettavasti tokossa ja rt:ssa enemmän haittaa kuin hyötyä. Niinpä kiinnostuin NoseWorkista, kun luin jutun Kääpiösnautserimme-lehdestä. Mitä enemmän olen asiaan paneutunut, sitä vakuuttuneempi olen ollut, että se laji sopii Sutille. Mejäähän me olemme tehneet, mutta en ole kuvitellutkaan, että menisimme kokeisiin, kun se vie koko viikonlopun, eikä tällä hetkellä ole vielä tarpeeksi aikaa siihen harrastukseen.
Koska halusin päästä mukaan harrastukseen niin pian kuin mahdollista, ilmoittauduin Mikkeliin asti alkeiskurssille. Tällä hetkellä se onnistuu, kun en ole päivätöissä. Nyt on teoria- ja ensimmäinen harjoituskerta takana. Olen entistä vakuuttuneempi, että tämä on Sutin juttu. Onneksi olen harjoitellut sen kanssa tarjoamista ja naksuttelua, joten se hoksasi nopeasti, että pitää käydä koskemassa kuonolla hajukuppia. Teimme kaksi viiden minuutin harjoitusta. Toisella kerralla kupin sai pistää jo kädestä lattialle ja minäkin olin seisaaltani ja silti Suti kävi omatoimisesti näyttämässä kuppia. Kupin paikkaa siirrettiin useita kertoja, vaihdoimme suuntia jne. ja Suti juoksi aina kupin luo. Kouluttajakin kehui, miten hyvin hoksasi jutun juonen :)
Kotiläksyksi saimme alkaa harjoitella sitä, että nenä menee kunnolla kuppiin ja keston kasvattamista.
Harjoituksia olisi hyvä tehdä kolme kertaa päivässä, muutaman minuutin kerrallaan. Lisäksi hajustetun lapun voi laittaa ruokakupin alle tai viereen, jotta haju ehdollistuu ruokaan ja myönteiseen ajatukseen.
Tänä aamuna harjoittelimme ennen ruokaa. Pistin ajastimen päälle. Kolme minuuttia menee yllättävän nopeasti. Suti jatkoi heti siitä, mihin eilen jäätiin. Se meni heti tarjoamaan kuonoa kupille. Kun se sujui niin hyvin, minun oli pakko kokeilla. Jätin Sutin oven taakse ja vein kupin sellaiseen paikkaan, ettei se suoraan näe sitä. Annoin luvan etsiä ja se juoksi terävällä kulmalla suoraan kupin luo! Kun tämäkin sujui, laitoin jälleen Sutin oven taakse. Pistinkin nyt kupin saunan lasioven taakse. Suti juoksi ensin vanhalle paikalle, pyöri hetken ja haistoi sitten saunan oven välistä. Palkkasin jo siitä. Sitten vielä kupilta.
Ihanan innokas tekemään töitä! Tästä se tykkää! Ja kun se tykkää, minä olen innoissani ja olemme ihan intoa piukassa koko koirakko :D Positiivinen kehä :)
Koska halusin päästä mukaan harrastukseen niin pian kuin mahdollista, ilmoittauduin Mikkeliin asti alkeiskurssille. Tällä hetkellä se onnistuu, kun en ole päivätöissä. Nyt on teoria- ja ensimmäinen harjoituskerta takana. Olen entistä vakuuttuneempi, että tämä on Sutin juttu. Onneksi olen harjoitellut sen kanssa tarjoamista ja naksuttelua, joten se hoksasi nopeasti, että pitää käydä koskemassa kuonolla hajukuppia. Teimme kaksi viiden minuutin harjoitusta. Toisella kerralla kupin sai pistää jo kädestä lattialle ja minäkin olin seisaaltani ja silti Suti kävi omatoimisesti näyttämässä kuppia. Kupin paikkaa siirrettiin useita kertoja, vaihdoimme suuntia jne. ja Suti juoksi aina kupin luo. Kouluttajakin kehui, miten hyvin hoksasi jutun juonen :)
Kotiläksyksi saimme alkaa harjoitella sitä, että nenä menee kunnolla kuppiin ja keston kasvattamista.
Harjoituksia olisi hyvä tehdä kolme kertaa päivässä, muutaman minuutin kerrallaan. Lisäksi hajustetun lapun voi laittaa ruokakupin alle tai viereen, jotta haju ehdollistuu ruokaan ja myönteiseen ajatukseen.
Tänä aamuna harjoittelimme ennen ruokaa. Pistin ajastimen päälle. Kolme minuuttia menee yllättävän nopeasti. Suti jatkoi heti siitä, mihin eilen jäätiin. Se meni heti tarjoamaan kuonoa kupille. Kun se sujui niin hyvin, minun oli pakko kokeilla. Jätin Sutin oven taakse ja vein kupin sellaiseen paikkaan, ettei se suoraan näe sitä. Annoin luvan etsiä ja se juoksi terävällä kulmalla suoraan kupin luo! Kun tämäkin sujui, laitoin jälleen Sutin oven taakse. Pistinkin nyt kupin saunan lasioven taakse. Suti juoksi ensin vanhalle paikalle, pyöri hetken ja haistoi sitten saunan oven välistä. Palkkasin jo siitä. Sitten vielä kupilta.
Ihanan innokas tekemään töitä! Tästä se tykkää! Ja kun se tykkää, minä olen innoissani ja olemme ihan intoa piukassa koko koirakko :D Positiivinen kehä :)
sunnuntai 22. toukokuuta 2016
Jojon kuulo-ongelmat
Olemme tulleet siihen tulokseen, että Jojo on kuuroutunut. Luultavasti siitä johtui sen outo käyttäytyminenkin jokunen aika sitten, jolloin vein sen eläinlääkäriin.
Se nukkuu nykyään niin sikeästi, ettei aina herää edes ruuan takia.
Se haukkui kerran etuovella ja kun menin vasta vähän ajan päästä avaamaan, se köpötteli jo kohti takapihaa. Vaikka avasin oven äänekkäästi ja kutsuin Jojoa, eikä se vielä niin kaukana ollut, etteikö olisi voinut kuulla, se ei tullutkaan takaisin.
Petri oli kulkenut toisella kerralla Jojon perässä autotalliin, eikä se ollut liikahtanutkaan, vaikka Petri oli puhunut sille sen selän takana.
Jojo nukkui sohvalla, kun testasin sen kuuloa toistamalla isoon ääneen sen nimeä sen korvan juuressa. Sillä ei edes korva värähtänyt. Se havahtui vasta, kun puhalsin sen poskeen. Vaikka sillä on aina ollut valikoiva kuulo, olisi sillä nyt pakostikin ainakin korva liikahtanut.
Ehkä kuulo on huonontunut pikkuhiljaa, emmekä ole siihen kiinnittäneet huomiota, koska Jojo on muutenkin ollut aina oman tiensä kulkija ja sillä totisesti on ollut valikoiva kuulo ;)
Nyt yritämme opetella sen kanssa toimimista ilman ääntä. Onhan se meille vähän vaikeaa, mutta Jojo osaa lukea hyvin ilmeitä ja luultavasti myös huulilta :D
Se nukkuu nykyään niin sikeästi, ettei aina herää edes ruuan takia.
Se haukkui kerran etuovella ja kun menin vasta vähän ajan päästä avaamaan, se köpötteli jo kohti takapihaa. Vaikka avasin oven äänekkäästi ja kutsuin Jojoa, eikä se vielä niin kaukana ollut, etteikö olisi voinut kuulla, se ei tullutkaan takaisin.
Petri oli kulkenut toisella kerralla Jojon perässä autotalliin, eikä se ollut liikahtanutkaan, vaikka Petri oli puhunut sille sen selän takana.
Jojo nukkui sohvalla, kun testasin sen kuuloa toistamalla isoon ääneen sen nimeä sen korvan juuressa. Sillä ei edes korva värähtänyt. Se havahtui vasta, kun puhalsin sen poskeen. Vaikka sillä on aina ollut valikoiva kuulo, olisi sillä nyt pakostikin ainakin korva liikahtanut.
Ehkä kuulo on huonontunut pikkuhiljaa, emmekä ole siihen kiinnittäneet huomiota, koska Jojo on muutenkin ollut aina oman tiensä kulkija ja sillä totisesti on ollut valikoiva kuulo ;)
Nyt yritämme opetella sen kanssa toimimista ilman ääntä. Onhan se meille vähän vaikeaa, mutta Jojo osaa lukea hyvin ilmeitä ja luultavasti myös huulilta :D
Axa-epikset Pieksämäellä 22.5.2016
Sutin ja Samun kanssa tänään Pieksämäellä agilityn epävirallisissa kisoissa. Oli kiva, että Samu oli mukana, hän piteli Sutia rataantutustumisen ajan ja kuvasi ratamme ja oli muutenkin seurana. Osallistuimme putkiralliin, hyppyradalle ja agilityradalle.
Putkirallissa oli viisi putkea, joihin osaan mentiin pari kertaa sekä alku- ja loppuhyppy. Sutin vauhti yllätti minut ja lähtö epäonnistui heti, kun ohjasin väärin ja Suti meni väärään päähän putkea. Muuten hienosti hakeutui putkiin, vaikkei olla varmaan vuoteen tehty rataa eikä putkea. 15 virhepistettä (ei hyllyä erikseen). Olimme toisia.
Hyppyrata onnistui muuten erinomaisesti, paitsi yksi rima tuli alas. Suti haki pujottelun itsenäisesti ja suoritti ne varmasti. Vauhti oli ihan hyvä tällä radalla. 5 virhepistettä. Olimme toisia.
Agilityradalla korvattiin osa putkista kontaktiesteillä ja rata sisälsi yhden todella pitkän viennin nollakulmassa olevalle hypylle. Jännitti, kun Suti ei ole tehnyt A:ta varmaan kahteen vuoteen. Ensimmäistä kertaa kun mentiin puomille, Suti kulki sen hitaammin kuin palatessa. Luultavasti odotti, että se on keinu. Meillä on keinu kotona ja ollaan sitä nyt treenattu joitakin kertoja silloin tällöin. Pujottelu meni jälleen hienosti, joskin hitaammin kuin edelliskerralla. A:lla ei ollut mitään ongelmia! Pitkä vienti onnistui ja loppurata sujui erittäin sujuvasti, paitsi viimeiselle hypylle en ohjannut ollenkaan ja Suti meni siitä ohi. 5 virhepistettä. Olimme kolmansia.
Kotiintuomisina kolme pussia kuivaruokaa. Täytyy varmaan lahjoittaa eteenpäin.
Siitä olen tyytyväinen, että Suti suoritti rataa, eikä jäänyt ihmettelemään ihmisiä, koiria eikä muutakaan, eikä haistellut maata yhtään! Sitä oli helppo ohjata ja se seurasi ohjaamistani erinomaisesti.
Kolmannella radalla alkoi jo vähän väsymys iskeä. Eipä ihme, kun oli jo todella kuuma.
Jäi hieno fiilis!
Putkirallissa oli viisi putkea, joihin osaan mentiin pari kertaa sekä alku- ja loppuhyppy. Sutin vauhti yllätti minut ja lähtö epäonnistui heti, kun ohjasin väärin ja Suti meni väärään päähän putkea. Muuten hienosti hakeutui putkiin, vaikkei olla varmaan vuoteen tehty rataa eikä putkea. 15 virhepistettä (ei hyllyä erikseen). Olimme toisia.
Hyppyrata onnistui muuten erinomaisesti, paitsi yksi rima tuli alas. Suti haki pujottelun itsenäisesti ja suoritti ne varmasti. Vauhti oli ihan hyvä tällä radalla. 5 virhepistettä. Olimme toisia.
Agilityradalla korvattiin osa putkista kontaktiesteillä ja rata sisälsi yhden todella pitkän viennin nollakulmassa olevalle hypylle. Jännitti, kun Suti ei ole tehnyt A:ta varmaan kahteen vuoteen. Ensimmäistä kertaa kun mentiin puomille, Suti kulki sen hitaammin kuin palatessa. Luultavasti odotti, että se on keinu. Meillä on keinu kotona ja ollaan sitä nyt treenattu joitakin kertoja silloin tällöin. Pujottelu meni jälleen hienosti, joskin hitaammin kuin edelliskerralla. A:lla ei ollut mitään ongelmia! Pitkä vienti onnistui ja loppurata sujui erittäin sujuvasti, paitsi viimeiselle hypylle en ohjannut ollenkaan ja Suti meni siitä ohi. 5 virhepistettä. Olimme kolmansia.
Kotiintuomisina kolme pussia kuivaruokaa. Täytyy varmaan lahjoittaa eteenpäin.
Siitä olen tyytyväinen, että Suti suoritti rataa, eikä jäänyt ihmettelemään ihmisiä, koiria eikä muutakaan, eikä haistellut maata yhtään! Sitä oli helppo ohjata ja se seurasi ohjaamistani erinomaisesti.
Kolmannella radalla alkoi jo vähän väsymys iskeä. Eipä ihme, kun oli jo todella kuuma.
Jäi hieno fiilis!
Kuva lisätty 27.6.2016.
lauantai 7. toukokuuta 2016
Möllitoko Pieksämäellä 23.4.
Kävin Sutin kanssa möllitokossa Pieksämäellä. Ihan olen tyytyväinen, että parempaan suuntaan ollaan menossa, vaikkei täydellistä suoritusta vielä tullutkaan. Voitettiin kuitenkin ALO-luokka.
Mm. seuraamisen loppupuolikas meni tosi hienosti! Kaukot olivat huiput!
Otti tosi paljon häiriötä liikehdinnästä kentän ulkopuolella ja yksi koira häiritsi todella paljon sen keskittymistä. Että siihen tarvitaan lisää harjoitusta vielä.
Käytiin myös rokotuksilla.
Ollaan vähän treenattukin ;) Naksulla harjoittelu tuntuu tehoavan hyvin.
Olin tänään Juha Kareksen luennolla. Kyllä kannatti osallistua! Oli todella viihdyttävää kuunneltavaa, aivan loistava esiintyjä. Suosittelen käymään katsomassa!
Mm. seuraamisen loppupuolikas meni tosi hienosti! Kaukot olivat huiput!
Otti tosi paljon häiriötä liikehdinnästä kentän ulkopuolella ja yksi koira häiritsi todella paljon sen keskittymistä. Että siihen tarvitaan lisää harjoitusta vielä.
Käytiin myös rokotuksilla.
Ollaan vähän treenattukin ;) Naksulla harjoittelu tuntuu tehoavan hyvin.
Olin tänään Juha Kareksen luennolla. Kyllä kannatti osallistua! Oli todella viihdyttävää kuunneltavaa, aivan loistava esiintyjä. Suosittelen käymään katsomassa!
Jojon terveystarkastus
Vein Jojon pari viikkoa sitten terveystarkastukseen, koska se oli ollut jo vähän aikaa taas "aika outo". Suti alisti sitä minkä kerkisi, se ei tullut saunaan ja oli muutenkin tosi väsyneen oloinen. Lisäsin nesteenpoistoakin jälleen, mutta se ei piristänyt, eikä vähentänyt pöhötystä. Annoin myös muutaman päivän kipulääkettä. Se tuntui auttavan.
Sydän ultrattiin ja keuhkoista otettiin röntgenit. Kaikki oli siinä mielessä kunnossa, ettei pahentumista ole tapahtunut, eikä keuhkoissa ollut nestettä. Mitään syytä yleisväsymykseen ei siis löytynyt! Eläinlääkäri antoi lisää kipulääkettä ja vatsansuojalääkettä, joita voi antaa jatkossa tarvittaessa. Ehkä Jojo arveli saaneensa lisäaikaa, kun eläinlääkärireissun jälkeen se on piristynyt niin paljon, ettei kipulääkkeitä ole tarvinnut. Muutenkin on ollut pirteämpi. Jos väsymys jatkuu, pitää mennä eläinlääkäriin ottamaan verikokeet.
Pari kertaa Jojo ehti jo säikäyttää, että se on kuollut, kun se nukkui niin sikeästi, ettei herännyt vaikka kutsuin syömään! Toisella kerralla tulimme kotiin ja Suti ja Papu haukkuivat ovella vastassa, mutta Jojo nukkui vain sohvalla ja havahtui vasta, kun koskin siihen. Taitaa olla siis kuulokin menossa, siltäkin.
Sydän ultrattiin ja keuhkoista otettiin röntgenit. Kaikki oli siinä mielessä kunnossa, ettei pahentumista ole tapahtunut, eikä keuhkoissa ollut nestettä. Mitään syytä yleisväsymykseen ei siis löytynyt! Eläinlääkäri antoi lisää kipulääkettä ja vatsansuojalääkettä, joita voi antaa jatkossa tarvittaessa. Ehkä Jojo arveli saaneensa lisäaikaa, kun eläinlääkärireissun jälkeen se on piristynyt niin paljon, ettei kipulääkkeitä ole tarvinnut. Muutenkin on ollut pirteämpi. Jos väsymys jatkuu, pitää mennä eläinlääkäriin ottamaan verikokeet.
Pari kertaa Jojo ehti jo säikäyttää, että se on kuollut, kun se nukkui niin sikeästi, ettei herännyt vaikka kutsuin syömään! Toisella kerralla tulimme kotiin ja Suti ja Papu haukkuivat ovella vastassa, mutta Jojo nukkui vain sohvalla ja havahtui vasta, kun koskin siihen. Taitaa olla siis kuulokin menossa, siltäkin.
sunnuntai 17. huhtikuuta 2016
Juha Kareksen luento Hankasalmella 7.5.
Koirankasvattaja ja ulkomuototuomari
JUHA KARES LUENNOI HANKASALMELLA
la 7.5.2016 hotelli Revontulessa klo 9 – 16.30
Luennon hinta 50 € johon sisältyy luennon lisäksi ruokailu ja kahdet kahvit,
Hankasalmen Kennelkerhon jäsenille hinta 40 €
Luennon ohjelma:
Vanhan kansan ajatuksia koiraharrastuksesta ja kasvatuksesta sekä Juha Kareksen parhaat neuvot
aloittelijoille * mikä on ja miten löytää hyvä jalostusnarttu, neuvoja siitosuroksen löytymiseen * kuinka
kehittyä koiraharrastajana * pentulaatikosta itsetietoiseksi ylvääksi aikuiseksi * ajatuksia ja neuvoja
pentueen ja pennun kasvatukseen
Luennon järjestää Hankasalmen Kennelkerho ry
Sitovat ilmoittautumiset 4.5. mennessä Jenni Lamminpää, jenni.lamminpaa@gmail.com. Luento maksetaan
etukäteen yhdistyksen tilille FI93 5035 1820 0027 94 ja kuitti lähetetään sähköpostitse ilmoittautumisten vastaanottajalle.tiistai 29. maaliskuuta 2016
Naksuttamalla seuraaminen kuntoon?
Kuten ehkä joku on saattanut huomata, meillä on seuraaminen ollut suuri ongelma ja viime aikoina kisaamisen este. Nyt taisin saada oikean ohjeen, mikä taitaa toimia. Naksuttelu! Enpä olisi uskonut!
Harjoittelu etenee niin, että naksutellaan hyvästä kontaktista perusasennossa ja pikku hiljaa lähdetään liikkeelle. Lisäksi harjoitellaan "mukana seuraamista", eli kävellään koiran kanssa kentällä, kun ottaa kontaktin, naksautetaan ja palkitaan. Tarkoitus on, että ohjaaja pysyy rauhallisena (ei saa tuskastua!), eikä houkuttele tmv.
Olen toki palkannut hyvästä perusasennosta tähän asti muutenkin, mutta joku juttu tuossa naksauksessa tuntuu Sutilla olevan! Nostaa jotenkin ja jostakin syystä sen virettä.
Kävin eilen Hangan lavalla treeneissä JenniE:n ja Mervin kanssa ja testasin ohjetta. Suti nökötti hienosti perusasennossa, vaikka muut tekivät mitä ja pääsin palkkaamaan paljon. Kävelemään lähdettyämme Suti haisteli koko matkan kentän toiseen päähän, mutta kun vilkaisikin minua, naksautin ja palkkasin, minkä jälkeen tarjosi kontaktia usein ja paljon. Hienosti hoksasi idean ja taitaa toimiakin Sutilla, jonka pitää saada itse keksiä oppiakseen kunnolla. Paikka ei tietenkään ole vielä vaadittava, mutta tässähän harjoitellaankin sitä ideaa, että koira seuraa minua, enkä minä sitä! Hyvältä vaikuttaa!
Harjoittelu etenee niin, että naksutellaan hyvästä kontaktista perusasennossa ja pikku hiljaa lähdetään liikkeelle. Lisäksi harjoitellaan "mukana seuraamista", eli kävellään koiran kanssa kentällä, kun ottaa kontaktin, naksautetaan ja palkitaan. Tarkoitus on, että ohjaaja pysyy rauhallisena (ei saa tuskastua!), eikä houkuttele tmv.
Olen toki palkannut hyvästä perusasennosta tähän asti muutenkin, mutta joku juttu tuossa naksauksessa tuntuu Sutilla olevan! Nostaa jotenkin ja jostakin syystä sen virettä.
Kävin eilen Hangan lavalla treeneissä JenniE:n ja Mervin kanssa ja testasin ohjetta. Suti nökötti hienosti perusasennossa, vaikka muut tekivät mitä ja pääsin palkkaamaan paljon. Kävelemään lähdettyämme Suti haisteli koko matkan kentän toiseen päähän, mutta kun vilkaisikin minua, naksautin ja palkkasin, minkä jälkeen tarjosi kontaktia usein ja paljon. Hienosti hoksasi idean ja taitaa toimiakin Sutilla, jonka pitää saada itse keksiä oppiakseen kunnolla. Paikka ei tietenkään ole vielä vaadittava, mutta tässähän harjoitellaankin sitä ideaa, että koira seuraa minua, enkä minä sitä! Hyvältä vaikuttaa!
keskiviikko 23. maaliskuuta 2016
Suti 4 vuotta
Suti täytti neljä vuotta jo yli kuukausi sitten, mutta ehdin vasta nyt kirjoittaa kuulumisia.
Viimeisen vuoden aikana olen keräillyt motivaatiota treenata edes jotain, saatikka kisata. Olemme vain lenkkeilleet, mikä onkin ihanan rentouttavaa Sutin kanssa, joka kävelee vetämättä, käyttäytyy hyvin, pysyy hallinnassa pitkässäkin flexissä ja tulee luokse vaikka jäniksen perästä. Varmasti tästäkin on ollut hyötyä yhteisen suhteemme kannalta. Toki olemme harjoitelleet edelleen seuraamista ruokailun yhteydessä. Voin huutaa kesken lenkin vapaana edelläni juoksevalle Sutille "sivu" ja se juoksee iloisena rinnalle! :) Kyllä se siitä!
Tässä muutamia kuvia tältä talvelta:
Tälle vuodelle meillä ei ole tavoitteita kisarintamalla. Katsotaan, mihin aika riittää.
Viimeisen vuoden aikana olen keräillyt motivaatiota treenata edes jotain, saatikka kisata. Olemme vain lenkkeilleet, mikä onkin ihanan rentouttavaa Sutin kanssa, joka kävelee vetämättä, käyttäytyy hyvin, pysyy hallinnassa pitkässäkin flexissä ja tulee luokse vaikka jäniksen perästä. Varmasti tästäkin on ollut hyötyä yhteisen suhteemme kannalta. Toki olemme harjoitelleet edelleen seuraamista ruokailun yhteydessä. Voin huutaa kesken lenkin vapaana edelläni juoksevalle Sutille "sivu" ja se juoksee iloisena rinnalle! :) Kyllä se siitä!
Tässä muutamia kuvia tältä talvelta:
Pelaamassa.
Koppiin!-temppu :)
Synttärilahjaluu
Vuokatissa lenkillä.
Vuokatissa retkellä. Äidin rakkaat pojat.
Samu ja Suti lenkillä.
Makkaran kerjääjät.
Vuokatin laskettelurinteet näkyivät majapaikkaamme. Kävimme usein jäällä lenkillä. Jojokin sai olla vapaana, kun osasi vihdoinkin käyttäytyä hyvin. Kuvanottohetkellä kylmä ilma ja tuuli.
Eiköhän lähdetä pojat kotiin!
Tälle vuodelle meillä ei ole tavoitteita kisarintamalla. Katsotaan, mihin aika riittää.
maanantai 11. tammikuuta 2016
Muutosten aika
Tuleva vuosi tulee olemaan itselleni jälleen aktiivinen ja uusia tuulia tuova. Olen tehnyt määräaikaisia viransijaisuuksia reilun vuoden ja nyt näyttäisi siltä, että jatkoa ei maaliskuun alussa enää ainakaan suoraan tulisi. Minut on myös hyväksytty Itä-Suomen yliopistoon Joensuun oikeustieteelliseen opiskelemaan hallintotieteiden maisteriksi. Jos työt eivät jatku, onpahan enemmän aikaa opiskella!
Tällainen tilanne lisää tietysti omaa kotonaoloaikaani, mikä lienee koirienkin kannalta mukavaa. Ehkäpä oma motivaationikin treenaamista kohtaan alkaisi pikku hiljaa lisääntyä, kun kiireinen arjenpyöritys rauhoittuu. Tällä hetkellä käymme Sutin kanssa vain lenkillä ja seuraamistreeniä otetaan lähinnä ruoka-aikaan. Tällainen päännollaus on tehnyt meille molemmille hyvää ja Suti on parasta lenkkiseuraa: se kulkee flexissäkin hienosti, eikä rähise vastaantulijoille. Kerran se tuli minun ja jonkun juoksijan väliin, kun lenkkeilijä juoksi minua kohti, mutta ei silloinkaan haukkunut. Sillä on aika voimakas suojeluvaisto!
Tällaisia pikaisia kuulumisia!
ps. Meidän marsu muuten kuoli alkusyksystä :( Se oli häkissään hengettömänä, kun tulimme kotiin. Näytti saaneen aika rauhallisen lähdön, sillä luulin sen ensin vain nukkuvan.
Tällainen tilanne lisää tietysti omaa kotonaoloaikaani, mikä lienee koirienkin kannalta mukavaa. Ehkäpä oma motivaationikin treenaamista kohtaan alkaisi pikku hiljaa lisääntyä, kun kiireinen arjenpyöritys rauhoittuu. Tällä hetkellä käymme Sutin kanssa vain lenkillä ja seuraamistreeniä otetaan lähinnä ruoka-aikaan. Tällainen päännollaus on tehnyt meille molemmille hyvää ja Suti on parasta lenkkiseuraa: se kulkee flexissäkin hienosti, eikä rähise vastaantulijoille. Kerran se tuli minun ja jonkun juoksijan väliin, kun lenkkeilijä juoksi minua kohti, mutta ei silloinkaan haukkunut. Sillä on aika voimakas suojeluvaisto!
Tällaisia pikaisia kuulumisia!
ps. Meidän marsu muuten kuoli alkusyksystä :( Se oli häkissään hengettömänä, kun tulimme kotiin. Näytti saaneen aika rauhallisen lähdön, sillä luulin sen ensin vain nukkuvan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)